Tässä artikkeli -osiossa on eri lehdistä vuosien varrella loytyneitä suomenkielisiä julkaisuja. Sivujen ruotsinkieliseltä puolelta loytyy vastaavasti ruotsiksi julkaistuja artikkeleja. Kokemukset -linkin takaa puolestaan loytyy Raija Tukkiselle lähetettyjä kokemuskertomuksia.
Kalevassa oli 8/2009 juttu, jossa kerrottiin Oululaisen laktoosi-intoleranssin Tiina Juutisen pystyvän syömään Lidlin saksalaista jäätelöä.
Juttua lukiessa herää epäilys, että laktoosi-intoleranssi diagnoosi on väärä koska Lidlin maidot sisältävät laktoosia.
Jutusta käy ilmi usean Maitotautisen raportoima ilmiö Saksalaisten tuotteiden sopivuudesta. Yleensä olemme olettaneet tuotteiden olevan homogenoimattomia. Tässä artikkelissa kuitenkin todetaan juttuun liittyvien Saksassa ja Belgiassa velmistettujen tuotteiden olevan valmistettu homogenoidusta maidosta. Homogenoinnin määrällä / laadulla voisi olla asiaan vaikutusta.
Kaleva.fi - Saksalaisen jäätelön syönti onnistuu
- Aki 2012
Keväällä 2007 julkaistiin Clinical & Experimental Allergy-lehdessä laaja kansainvälinen tutkimus, PARSIFAL. Siinä verrattiin maatilamaidon ja kaupan maidon terveysvaikutuksia.Tutkimus toteutettiin
Itävallassa, Saksassa, Hollannissa, Ruotsissa ja Sveitsissä, ja kohteena oli n. 15000 5-13 vuoden ikäistä lasta.
Tilamaitoa juoneilla oli 58 % vähemmän ruoka-allergioita kuin muilla. Heillä oli myös 26 % pienempi astmariski ja 33 % pienempi riski saada heinänuha.
Keitetyn ja keittämättömän maidon välillä ei ollut eroa, ei myöskään eri maiden välillä. Eroa ei ollut myöskään siinä asuiko tutkittava tilalla vai ei. Tästä tutkijat kertoivat olevansa ymmällään; aikaisemmin kun
on oletettu maatilan bakteerien antavan suojaa allergioita vastaan.
Tilasimme koko tutkimuksen ja olimme yhteydessä tutkija Marco Waseriin. "Kaupan maito" oli homogenoitua.
Raija
PARSIFAL artikkelista muualla (englanniksi)
- http://www.foodnavigator.com/Science-Nutrition/Farm-milk-may-reduce-asthma-and-allergy
Silmussa 5/2000 julkaistiin artikkeli "Homogenoitu maito tietää monille tuskien taivalta". Siinä Karjalohjan terveyskeskuksen terveydenhoitaja Raija Tukkinen kuvaili sekä omakohtaisia että asiakkaittensa kokemuksia homogenoidun maidon terveysvaikutuksista.
"Maitotautiset" saavat homogenoidusta maidosta ja siitä valmistetuista tuotteista ärtyneen suolen aiheuttamaa mahan turvotusta, ilmavaivoja, mahakipuja, ripulia ja iho-ongelmia. Kuinka usein etenkin lapsilla iho-ongelmat ja astma kulkevatkaan käsi kädessä...
Vielä syksyllä Raijan oli syytä todeta, että "asiantuntijat ja kirjanoppineet eivät ole korvaansa lotkauttaneet", vaikka hän olikin kirjoittanut asiasta vaikka minne. Mutta helmikuussa televisiossa kissa nostettiin pöydälle ja sekä aikakaus- että päivälehdistö on ottanut asian pohdittavakseen. Ilmassa alkaa muutenkin olla muutoksen tuntua.
Missä mennään, Raija Tukkinen?
–Palautetta on tullut paljon ja maitotautisia tuntuu riittävän. Mutta ei viralliset tahot eivätkä yksityiset ihmiset tahdo uskoa koko asiaan, koska maidon homogenisointi on liian isoa munaus käsitettäväksi. Homogenoimaton dieetti on vaivalloinen ja vaatii sataprosenttista noudattamista. Ihmisten on mukavampi uskoa esimerkiksi laktoosi-intoleranssiin, joka on kuin taivaan tuomio eikä sellainen ilmiö, jonka ihminen itse aiheuttaa itselleen.
Pitäisi ajatella pitemmällä tähtäyksellä ja miettiä, mikä sen maidon on tehnyt niin myrkylliseksi. Siedettiinhän sitä ennenkin. Jo Raamatussa kerrotaan, että Abraham tarjosi vierailleen maitoa ja voita. Nykyään rintalapset saattavat alkaa oireilla jo parin viikon iässä. On olemassa virallistakin faktaa, että äidin nauttima ravinto vaikuttaa äidinmaidon koostumukseen.
Koska alkaa tapahtua?
–Asiat ovat alkaneet mennä eteenpäin. Turun yliopisto teki tutkimuksen helmikuussa Karjalohjalla minun asiakkaillani. Tuloksia on odotettavissa kesällä. Nyt myös Valio on herännyt tukimaan asiaa. Siitäkin saataneen tuloksia ensi kesänä.
Kerropa joku palaute!
–Toimittaja Tiina Komi kirjoitti Vauva-lehteen (10/2000) artikkelin maitotaudista. Eräs äiti tarttui toimeen ja tuloksena oli lehdelle kiitokset. Viestissä sanotaan:
–Olen tuskaillut 5 kk:n ikäisen Aleksi-poikamme (nimet muutettu) ihottumien vuoksi ja samalla neuvoloiden ja byrokratian paperisodan kanssa... olemme odottaneet pääsyä TAYSiin jotta saisimme kuntoon pienen miehen hirvittävää kutinaa koko kehon alueella!!! Lääkärit vain määräävät lääkettä kutinaa lievittämään, mutta syytä ei tutkita! Luojan kiitos lehti ilmestyi ja saimme apua!
Nyt kohta viikon verran luomumaitoa juonut Aleksi on lähes tulkoon oireeton. Vatsa toimii normaalisti ja ihottumasta on vain pienet tummat jäljet... olemme iloisia! Haluaisin teidän kauttanne välittää kiitokset haastatellulle Raija Tukkiselle! Jos saisimme vielä reseptejä jotta saisimme kiinteän ruokapuolen toimimaan kunnolla, niin olisimme iloisia!
Kiitos ja hyvää jatkoa toivottaa Virtasen perhe
Sakari Karttunen
Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 24.10.2001: "Tuore biolääketieteen tutkimus: Maidon homogenointi ei lisää vatsaoireita". Dosentti Riitta Korpela Helsingin yliopiston biolääketieteen laitokselta oli tämän tutkinut.
Mitä tekemistä yliopistolla ja biolääketieteellä on tämän tutkimuksen kanssa? Korpela ei ole edes yliopiston palkkalistoilla. Valion tutkimushan se oli. Maitoa juotiin ja vatsaoireita kirjattiin. Miten sekin selvisi, ettei homogenoitu maito aiheuta allergioita, kun sitä ei edes tutkittu? Korpela on Valion ryhmäpäällikkö ja Valiolla ovat työssä myös kaksi muuta tähän tutkimukseen osallistunutta tutkijaa.
Mikä selittää sen, että puolet tutkituista sieti homogenoitua maitoa, mutta sai oireita luomumaidosta, vaikka olivat vuosikausia kuvitelleet asian toisinpäin? Jos olivatkin syöneet liikaa ruisleipää, kuten Korpela epäilee?
Uutisessa kerrottiin myös, että tutkimus on julkaistu Suomen Lääkärilehdessä. Tutkimusta ei ole julkaistu vielä missään; Lääkärilehdessä siitä kerrottiin päätelmät. Korpela varoittaa, että tilamaito ja luomumaito eivät sovi IgE-välitteistä maitoallergiaa sairastaville lapsille. Tämä asia on jo kauan tiedetty. Omassa neuvolassani näitä IgE-vasta-aineita ei ole kehittynyt kenellekään, kun ajoissa on siirrytty homogenoimattomaan maitoon.
Maidon homogenoinnista on haittaa ja paljon onkin. Luulisi tuottajien ja tuottajajärjestöidenkin pikkuhiljaa alkavan ihmetellä mikä on pilannut maidon maineen, kun maidon kulutus henkeä kohti on vuodesta 1966 laskenut yli 39 prosenttia.
Lisää tietoa asiasta osoitteessa www.susiraja.net/maitotauti.
Raija Tukkinen
terveydenhoitaja
Karjalohja
(Maaseudun Tulevaisuus 26.10.2001)
Maidon homogenoiminen alkaa näyttää enemmän tai vähemmän suo-siellä-vetelä-täällä ¿jutulta. Esille on noussut kysymys, miten paljon vähemmän meillä olisi erinäisiä vaivoja ja sairauksia, ellei maitoa homogenoitaisi?
Turun yliopistossa on menossa uudensorttinen tutkimus maitoperäisistä vaivoista. Mutta tutkimus maitoperäisistä vaivoista. Mutta tutkimus on pahasti kesken. Eräänlaiseksi kentällä toimivaksi esitaistelijaksi "maitotautia" vastaan on noussut terveydenhoitaja Raija Tukkinen Karjalohjalta. Omien kokemustensa kautta hän vakuuttui siitä, että homogenoitu maito on syypää moniin vaivoihin. Hänen mielestään näyttää jopa siltä, että monet ihmiset luulevat potevansa laktoosi-intoleranssia, mutta tosiasiassa heidän vaivansa onkin yliherkkyyttä homogenoidulle maidolle.
Homogenointi tuli tarpeelliseksi, kun maitoa alettiin pastöroida runsas 30 vuotta sitten. Pastöroitaessa maito kuumennetaan, jotta maidon säilyvyys paranee, koska tietyt bakteerit kuolevat. Ilman homogenointia pastöroidussa maidossa kerma nousee pintaan vastenmielisen näköisiksi klimpeiksi tai kelmuksi.
Homogenointi on maidossa olevien rasvapallojen pilkkomista hiukkasiksi, jotka eivät nouse enää maidon pintaan kermaksi. Homogenoinnin tultua käyttöön ovat moninaiset selittämättömät vatsavaivat, ihottumat, yskät, astmat ja laktoosi-intoleranssin kaltaiset kiusat lisääntyneet huikeasti.
Paitsi, että homogenointi parantaa pastöroidun maidon näköä se vaikuttaa myös sen makuun, koska maidossa olevan rasvan pinta-ala lisääntyy.
Tutkijat eivät vielä tiedä miksi ja miten homogenointi muuttaa maidon joillekin sitä nauttiville epäterveelliseksi. Yksi oletus on, että hiukkasiksi silvottu maidon rasva imeytyy suolen läpi ja kuljettaa mennessään hajoamatonta maitoproteiinia, joka aiheuttaa elimistössä erilaista oireilua. Normaalisti proteiinin tulisi hajota suolessa ennen kuin se imeytyy vereen.
Homogenoitua maitoa tai sen osia käytetään monen elintarvikkeen valmistuksessa maitosuklaasta makkaroihin, jopa lihaliemiin. Sitä on monissa margariineissa, jogurteissa ja juustoissa. Pirulliseksi asian tekee se, että kun jossakin tuotteessa on käytetty vain pieniä määriä homogenoitua maitoa ei siitä tarvitse ilmoittaa tuoteselosteessa, mutta maidolle yliherkistynyt reagoi siitäkin vähästä. Esimerkiksi useimmissa kasvirasvoissa on kovitteena käytetty maidon ainesosia.
Maidosta johtuva yliherkkyys voi ilmetä monella eri tavalla. Esimerkiksi kun yksi potee ummetusta, saa toinen ripulin. Raija Tukkinen arvioi joka neljännen suomalaisen kärsivän jossain muodossa "maitotaudista". Hänelle itselleen vaiva puhkesi antibioottikuurin jälkeen vajaa 10 vuotta sitten.
Syy selvisi viisi vuotta myöhemmin sattumalta. Ja siitä alkoi tiedon ja kokemuksen kerääminen. Homogenoitu maito voidaan korvata luomumaidolla, joka on pastöroitu, vaan ei homogenoitu.
Esimerkiksi 10-20 prosentille vauvoista eivät sovi homogenoidusta maidosta valmistetut äidinmaidon korvikkeet. Heille ostetaan kallista soijamaitoa, johon saa Kelalta korvausta. Korvaava ravintojuoma voidaan kuitenkin laimentaa luomumaidosta. Laimennusohje kannattaa kysyä neuvolan tädeiltä.
Raija Tukkinen on jakanut valistusta tästä asiasta sekä puhuen että kirjoittaen. Valitettavasti sanoman perille meno on hidasta. Kuinka pitkään kestää, että meijeri- ja elintarviketeollisuus havahtuu hyödyntämään kilpailukeinona "maitovammaisten" palvelua.
Jotenkin paradoksaalista on, että kun maidon pastörointi aloitettiin, jätettiin kolme prosenttia maidosta homogenoimatta, mutta se ei käynyt kaupaksi. Vaaraa ei aavistettu eikä luomutuotteita vielä tunnettu.
Koska meijerit havahtuvat huomaamaan, että siitä kokemuksesta on jo kulunut 30 vuotta? Jona aikana maailma on muuttunut monella tavalla muutoinkin.
Aatos Alhainen
(Kirjoittaja on entinen päätoimittaja Riihimäeltä)
(Hyvinkään Sanomat 10.1.23)
Saara on 9-vuotias reipas koululainen Iistä. Melkein kaksi vuotta sitten syksyllä Saaran maha alkoi oireilla. Oireet viittasivat laktoosi-intoleranssiin. Ripulointia ja mahakipua ruokailujen yhteyksissä. Kävimme TK:ssa laktoosi-intoleranssi testeissä, ja tulos näytti, ettei Saaralla ole laktoosi-intoleranssia. Tulos voi kuulema olla sellainen vaikka olisikin laktoosi-intoleranssi, sanottiin. Katsoimme asiaa koko talven yli tilanne ei oikein parantunut. Saaran koulunkäynti kärsi kovastikin oireiluista. Mahan toiminnan häiriöt - eli ripulointi mahakipu ja ilmavaivat ovat myös sosiaalinen haitta ja hyvä kiusaamisen aihe!
Keväällä aloin ottaa jälleen yhteyttä terveyskeskukseen, koska tilanne
ei todellakaan ollut rauhoittunut. En muista tarkkoja päiviä, mutta
kesällä aloimme tutkia keliakiaa "omilla tutkimuksilla" eli siirryimme
gluteenittomaan ruokavalioon. Ja jälleen tuntui hetken aikaa siltä, että
olemme löytäneet ratkaisun. Mutta ei.... Tilanne ei parantunutkaan. Koko
syksyn Saaran elämä oli tosi hankalaa ja kivuliasta. Sairaus haittasi jo
hyvin paljon neidin elämää. Ja rajoittuikin jo harrastuksiin yms.
osallistumista, koska kipukohtaukset ja ripulointikohtaukset olivat niin
rajuja.
Oli siis kulunut jo vuosi "taudin" puhkeamisesta. Paino ei ollut
tippunut, päinvastoin oli vähän ylipainoakin.
Olimme marraskuussa sairaalassa tähystyksessä. Löydös oli selvä ja paksusuoli oli ärtynyt melkoisesti. Ja se viittasi ruoka-aine allergiaan. Joko vilja-aine tai maitoproteiini. Ja kun gluteenittomasta ruokavaliosta oli ollut jonkin verran hyötyä, tulos oli: vilja-aineallergia. No...Joulun jälkeen, alkuvuonna 2003, Saaran kunto romahti. Jälleen kerran kaikki tuli suihkulla ulos peräpäästä. Aloin äitinä olla jo melko epätoivoinen. Pääsin päivystystapauksena Saaran kanssa käy osastolla Oys:ssa helmikuussa jossa juttelin lääkärin kanssa hänen tilanteestaan.
Olin silloin löytänyt maitotauti- sivut. Mieheni veli oli juuri löytänyt vastauksen vaivoihinsa(identtiset Saaran oireiden kanssa) maitotaudista. Ravintoterapeutti suhtautui skeptisesti mahdollisuuteen maitotaudista, "koska oli lukenut sen verran elintarvikekemiaa", ettei voinut ymmärtää tätä maidon homogenoinnista johtuvaa vaivaa. Minä totesin hänelle, että onneksi minä en ole! Sairaanhoitaja ei ollut kuullutkaan ko. sairaudesta ja kielsi jyrkästi kokeilemasta maitotauti-diettiä omin päin ilman lääkärin lupaa. Ymmärsin hänen ylimielisen käytöksen- näinhän me kaikki ammatillisesti pätevät joskus toimimme, kun noviisit tulevat neuvomaan ja esittelemään uusia ideoita, mitä pitää tehdä. Ymmärrettävää, mutta ei toivottavaa käytöstä :o). Luojan kiitos, eivät saaneet minua hiljaiseksi, vaan kerroin tästä maitotautidieettikokeiluhalustani lääkärille. Ja sain häneltä erittäin kannustavan ohjeen kokeilla sitä. Niinpä aloitimme dieetin helmikuun alussa kahden viikon täydellisellä maidottomalla dieetillä. Ja kaikki hankalat oireet loppuvat jo parinpäivän päästä. Sitten aloimme lisäämään ruokavalioon vähitellen HOMOGENOIMATTOMIA maitotuotteita, aloittaen hapatetuista esim. viili. Ja sitten Saara söi paahdettua ruisleipää, ja vähitellen kaikkea viljaa. Niin että ruokavaliosta oli poistettu vain homogenoimattomat maitotuotteet. Ja arvaatkin varmasti tuloksen?
Saara on tällä hetkellä täysin terve, ei minkäänlaisia oireita. Nauttii ja arvostaa "helpompaa" elämäänsä terveenä. Ja vastaus oli: maitotauti. Kirjoitin lääkärille yllä olevan lisäksi näin:
"Ajattelen lämmöllä Sinua ja toivon, että ottaisitte vakavasti tämän maitotaudin. asiasta ei vielä ole tieteellistä tutkimustietoa, mutta jo hyvin paljon käytännön kokemuksia ja käytännössä tutkittua tietoa. En tiedä, mitä sinä voit tehdä asian eteen, mutta jo se, että et tyrmännyt tätä ajatusta, on erittäin hyvä alku! Kerrothan myös työkavereillesi terveisemme. Jos haluat lisätietoa yms. otathan yhteyttä."
Lämpöisin terveisin,
Ulla, Saaran ja kolmen muun lapsen äiti
Ii
Suomessa maitoa käytetään paljon ja maito on ravinnossamme tärkeä
valkuaisen lähde. Teollisuus käsittelee maitoa raaka-aineena, josta
luodaan paremmin myyviä tuotteita. Allergiat sekä suoliston ja vatsan
vaivat ovat nykyään yleisempiä. Onko maidon käsittelyllä ja sairauksilla
syy-yhteys?
Suomessa maito on atooppisten sairauksien, ravintoaineallergioiden,
nuhan, ihottuman ja astman mahdollisesta aiheuttajista tutkituin. Maito
kuuluu suomalaiseen ravintoon tärkeänä valkuaisen lähteenä. Sitä
käytetään paljon. Vauvalle se on ensimmäinen ravintoaine äidinmaidon
jälkeen. Maitoa tutkitaan, sillä lehmänmaidon valkuainen on ihmiselle
ongelmallinen. Suuri osa imeväisikäisistä lapsista saa ihottumaa ja
ripulia maidosta, vaikkakin oireet usein loppuvat immuunijärjestelmän
kypsyessä. Vain pieni osa lapsista herkistyy saaden maitoallergian.
Aikuisilla suolistovaivojen pääsyyllisenä on pidetty maitosokerin eli
laktoosin imeytymishäiriötä. Se ei kuitenkaan selitä kipuja ja
turvotusta, jotka jatkuvat vaikka laktoosin imeytymishäiriötä ei pystytä
tutkimuksin toteamaan. Aikuisten maitoallergia on todettu vasta
äskettäin. Oireet ovat samankaltaiset kuin laktoosi-intoleranteilla. Ne
voivat olla myös iho-oireita tai astmantapaisia hengitysoireita.
Suomalaisista 40 prosenttia on atooppisia eli heidän
immuunijärjestelmänsä ei ole kehittynyt torjumaan allergiaa aiheuttavia
aineita. Viime vuosina jatkuvasti lisääntyneille ja vaikeutuneille
allergioille on yritetty keksiä syytä. Yksi syy voi olla jalostetumpi
ruoka ja steriilimmät elämäntavat.
Maitoa käsitellään monella tavalla ennen kuin se on kaupassa. Siksipä maito voidaan jaotella lehmänmaitoon ja kaupanmaitoon. Meijerit valmistavat erilaisia maitoja: eri rasvamääriä sisältäväksi tai rasvattomaksi. Jostain poistetaan laktoosia, toiseen lisätään kalsiumia, vitamiineja, tai maitohappobakteereita. Maito pastöroidaan eli kuumentamalla tapetaan bakteerit. Pastöroinnin yhteydessä maidosta kuolevat myös terveelliset bakteerit, joita sitten ostetaan erikseen kaupasta rauhoittelemaan kiukuttelevaa vatsaa. Yleensä maito homogenoidaan eli maidon rasvapalloset rikotaan niin että rasva pysyy tasaisesti nesteessä eikä nouse kermana maidon pinnalle. Mietittäväksi jääkin onko maito vielä maitoa kaiken tämän muuttelun jälkeen. Vaikka maitoa ei tunneta kokonaan sitä muokataan ja muunnellaan. Tutkimukset maidon proteiinista sekä rasvojen vaikutuksista proteiinin imeytymiseen ovat vielä kesken.
Homogenoimaton maitodieetti
Karjalohjan terveydenhoitajalle Raija Tukkiselle maidon aiheuttamat
vaivat ovat tuttuja. Omat vaivat, vatsakivut ja -turvotukset, alkoivat
antibioottikuurin jälkeen 90-luvun alussa. Pian vatsa ei sietänyt muuta
kuin gluteenitonta ja maidotonta vauvanruokaa. Kuitenkaan laktoosin
imeytymishäiriötä ei todettu. Jonkin ajan kuluttua sydänkin alkoi
oirehtia, lisäksi esiintyi kuivaa astmantyyppistä yskää ja ihon kutinaa.
Maidottoman kauden jälkeen Raija alkoi kokeilla homogenoimatonta maitoa.
Pienen totuttelun jälkeen luomumaito ja tilamaito kohensivat tilanteen
ja terveydentila nousi. Mutta edelleenkin vähäisetkin määrät
elintarvikkeiden sisältämää homogenoitua maitoa aiheuttavat oireita.
Myöhemmin sydänoireiden syyksi selvisi, että paksusuolen ärsytys pernan
mutkassa aiheuttaa sepelvaltimotaudin kaltaisia oireita.
–Työssäni olen tavannut monia ihmisiä imeväisikäisistä vanhuksiin,
joilla on ollut selittämättömiä vatsavaivoja. Olen kertonut omista
kokemuksistani ja neuvonut kokeilemaan homogenoimatonta maitodieettiä.
Tulokset ovat välillä olleet dramaattisiakin, vaikkapa se kun
rintalapsen paha atooppinen ihottuma parani kolmessa viikossa ja on
pysynyt poissa kun äiti poisti ruokavaliostaan homogenoidun maidon,
kertoo Raija Tukkinen kokemuksistaan.
Monet vauvat ovat saaneet avun ihottumiin, ummetuksiin tai löysiin
ulosteisiin, kun äiti on siirtynyt käyttämään homogenoimatonta
maitodieettiä. Maha- ja suolikanavan oireiden lisäksi dieetti on
tehonnut ihottumiin ja astmaiseen yskään. Lasten ruoka-aineallergioilla
näyttäisi olevan yhteys myös lasten korva-, rakko- ja niveltulehduksiin,
levottomuuteen, päänsärkyyn ja ruokahaluttomuuteen. Raija Tukkisen
dieetti kuulostaa helpolta noudattaa, mutta vaikeissa tapauksissa
pienetkin määrät maitoproteiinia vaikkapa majoneesissa palauttavat
oireet. Teollisuus käyttää pääosin homogenoitua maitoa tuotteissaan.
Sitä on ainesosina muun muassa leikkeleissä, liemikuutioissa ja
eineksissä.
–Vaikka Allergialiittokin tiedottaa, että kaikki lisäaineet on
ilmoitettava tuotteissa, antaa EU valmistajille vapautuksen jättää
tuoteselostuksesta ilmoittamatta pienet määrät homogenoitua maitoa,
kritisoi Tukkinen.
Meijeriteollisuus sanoo maidon homogenointia vain käsittelyksi, joka saa
maidosta täyteläisemmän makuista sekä valkoisempaa. Mutta maito muuttuu
mekaanisessa käsittelyssä fysiologisesti sekä kemiallisesti. Maito
homogenoituu kun se kulkee erittäin tiheän verkon läpi suurella
paineella. Maidon rasvapalloset pilkkoutuvat, niiden koko pienenee mutta
samalla niiden määrä ja pinta-ala kasvaa. Herkistetyillä hiirillä
suoritetuissa eläinkokeissa on todettu, että homogenoitu rasva imeytyy
nopeammin ja paremmin kuin homogenoimaton. Homogenoitu maito aiheutti
hiirissä 20 kertaa herkemmin allergisia reaktioita kuin homogenoimaton.
Homogenoidun maidon allergeenisuus myös lisääntyi rasvapitoisuuden
noustessa. Vaikka Raija Tukkinen on vuosia puhunut kokemuksistaan sekä
kirjoittanut asiasta tutkijoille ja asiantuntijoille, ei palautetta
asian tutkimiseksi ole juurikaan tullut. Tänä vuonna asiasta on
kiinnostuttu Turun yliopistossa, jossa on käynnistymässä tutkimus
homogenoimattoman maidon vaikutuksista.
–Tutkimukset kestävät kuitenkin usean vuoden ajan. Kuinka montaa
ihmistä homogenoimattomalla maitodieetillä voitaisiinkaan auttaa sinäkin
aikana, miettii Tukkinen.
Karjalohjalla on kuitenkin jo toimittu. Koululaisista kymmenen
prosenttia saa maidotonta kouluruokaa ja tarvittaessa homogenoimatonta
maitoa.
Maitoallergia on yliherkkyyttä maidon valkuaisaineille. Maitoallergia on yleensä pienten lasten vaiva. Se ilmenee useimmiten ihottumana, joskus oksenteluna ja ripulina. Oireet helpottuvat kun maitoa vältetään yhdestä kolmeen vuotta. Maitoallergiaan liittyy usein herkkyys myös viljalle. Hoitona lehmänmaito eliminoidaan ravinnosta kaikissa muodoissaan.
Laktoosi-intoleranssi Laktoosi-intoleranssi on laktoosin eli maitosokerin imeytymishäiriö, joka aiheuttaa vatsavaivoja. Tilanne johtuu siitä, että laktoosia hajottava entsyymi, laktaasi, puuttuu osittain tai täysin suolistosta. Ilman laktaasi-entsyymiä laktoosi ei pysty pilkkoutumaan glukoosiksi ja galaktoosiksi eikä imeytymään. Imeytymättömän laktoosin laimentamiseksi vettä siirtyy suolen sisään. Laktoosin tullessa paksusuoleen bakteerit hajottavat sen käymismenetelmällä useiksi kemiallisiksi yhdisteiksi, jotka ärsyttävät suolta, aiheuttavat kipuja ja ilmavaivoja. Herkimmillä esiintyy ripulia. Monet laktoosi-intolerantit pystyvät käyttämään vähälaktoosista homogenoimatonta maitoa.
Äidinmaito ei ole aina parasta lapselle Rintamaito on terveelle lapselle parasta ravintoa. Juuri valmistunut tutkimus on kuitenkin todistanut sen mitä monet allergiaperheen äidit ja useat terveydenhoitajatkin ovat aavistelleet; aina rintamaito ei ole hyväksi vauvalle. Lääketieteen lisensiaatti Kirsi-Marjut Järvinen julkaisi syyskuun alussa tohtorin väitöskirjan rintamaidon yhteydestä puhkeavaan maitoallergiaan. Neuvolat antavat allergiaperheille ohjeeksi jatkaa rintaruokintaa mahdollisimman pitkään, ainakin yhdeksän kuukauden ikään. Rintaruokintaa suositellaan yleisesti allergioilta suojaavan vaikutuksen vuoksi. Tutkimuksen mukaan näyttö ei ole kuitenkaan kiistaton. Äidinmaito voi olla allergian välittäjä herkistyneeltä äidiltä lapselle. Kirsi-Marjut Järvisen tutkimuksessa selvitettiin äidinmaidossa esiintyvien immunologisten tekijöiden vaikutusta rintaruokitun lapsen riskiin sairastua maitoallergiaan. Tutkimuksessa todettiin ensimmäistä kertaa, että rintamaidossa esiintyvät poikkeavuudet ja puutteet solu-, välittäjäaine- ja immunoglobiinikoostumuksessa saattavat olla yhteydessä rintaruokitun lapsen maitoallergian puhkeamiseen. Tutkimuksen perusteella on aihetta pohtia, kuinka perusteltua on neuvoloiden yleinen suositus pitkästä rintaruokinnasta erityisesti allergiaperheessä.
Äidin nauttima maito altistaa Tutkimuksessa äidinmaidon kautta tehtävän lehmänmaitoaltistuksen aikana tarkasteltiin imeväisen kliinisiä oireita ja puolustusvasteita. Äidin maidottoman ruokavalion jälkeen lapsi altistettiin lehmänmaidolle siten, että imettävät äidit nauttivat maitotuotteita. Kliinisen reaktion yhteydessä havaittiin imeväisillä poikkeava puolustusvaste. Tämän vuoksi useimmissa tapauksissa on perusteltua suositella ruoka-aineallergisen lapsen imettävälle äidille tarkkaa välttämisruokavaliota. Neuvolan välttämisruoka-aineiden lista on pitkä. Neuvoloissa tarvittaisiinkin uusia ohjeita. Nyt neuvonta on lähinnä kieltämistä varmuuden vuoksi. Äitiä neuvotaan välttämään melkoisen montaa allergiaa aiheuttavaa ruoka-ainetta. Kiellettyjen ruoka-aineiden listalla ovat suurimpina "syntisinä" suklaa, kaakao, tomaatti, sitrushedelmät, muna, kala, pähkinä, herne ja selleri. Karjalohjan neuvolassa asiasta on toisenlaisia kokemuksia, yhdenkään äidin ei ole tarvinnut lopettaa imettämistä kun äidin ruokavaliota on muutettu niin, ettei se sisällä homogenoitua maitoa.
Jaana Mäkynen
(LuontaisTerveys 6/00)
Karjalohjalainen terveydenhoitaja Raija Tukkinen on vakuuttunut siitä, että homogenoitu nykymaito on pahaksi ihmisen terveydelle. Homogenoitu maito synnyttää hänen mukaansa allergiaa, joka oirehtii iholla ja suolistossa ja purkautuu myös astmaoireina.
Ensimmäisen kerran Tukkinen ryhtyi epäilemään maitoa kymmenisen vuotta
sitten, kun omaan kurjaan oloon ei löytynyt syytä.
Laktoosi-intoleranssiakaan ei löytynyt, mutta oireet jatkuivat.
Tukkinen jätti maidon pois, ja olo parani muutamassa viikossa.
Tavallinen maito palautti oireet hetkessä. Nykyään Tukkisilla käytetään
vain luomumaitoa ja muita homogenoimattomia maitotuotteita, eikä
oireista ole tietoa. Taipumus oli sitä ennen siirtynyt Tukkisen
pojille.
"Nyt harmittaalasten puolesta, kun he joutuvat loppuikänsä pitämään
älytöntä dieettiä."
Työssään Tukkinen on vuosien mittaan törmännyt lukuisiin vastaaviin oireisiin. Usein syy on löytynyt maidosta. Hänellä on myös vaikuttava arkisto tietoa ja lehtikirjoituksia.
Yhdessä leikkeessä kertoo tarinansa virolainen perhe, joka alkoi oireilla heti, kun perhe muutti Suomeen. Virossa suuri osa maidosta myydään tiloilta suoraan kuluttajille. Oireet loppuivat, kun perhe siirtyi homogenoimattomaan maitoon.
Toisessa kerrotaan kolmivuotiaasta Jyrkistä, joka pääsi vatsavaivoista kun perhe siirtyi luomumaitoon. Kahden lapsen äiti Marianne taas kertoo, kuinka hän pääsi murrosikäisestä kärsimistään vatsavaivoista ja heinänuhasta siirryttyään homogenoimattomiin maitotuotteisiin. Samalla loppuivat myös lasten vatsavaivat ja ripuli. Rintalapsi Oskari puolestaan kärsi pahasta ummetuksesta, josta päästiin kun äiti alkoi välttää homogenoituja tuotteita.
Nykyään maitoa on hyvin monessa elintarvikkeessa, äidinmaidon
vastikkeissakin, myös luomuvastikkeissa.
"Kukaan ei osaa sanoa, mistä lasten lisääntyvät allergiat
johtuvat. Olisi varmaan syytä tutkia homogenoinnin vaikutus
allergioihin", sanoo
Karjalohjan terveyskeskuslääkäri Kari Penkkilä. Ennen ei juuri kellään
ollut maitoallergiaa.
"Jos pikkulapsella on esimerkiksi ihottumaa, kannattaa kokeilla joko
homogenoimatonta tai maidotonta dieettiä", sanoo Penkkilä.
Tukkisen mukaan myös useilla reumapotilailla on maito-ongelmia. Maitoa
on epäilty syyksi jopa lasten lisääntyvään diabetekseen.
Hänen mielestään Suomessa on keskitytty puhumaan liikaa laktoosista eli
maitosokerista. Laktoosi-intoleranssi on perimään sidottu vaiva, eikä
perimä voi Tukkisen mukaan muuttua näin nopeasti.
Kuka sponsoroisi maitotutkimusta, Tukkinen ja Penkkilä kysyvät.
Valio on viime vuosina käyttänyt paljon rahaa funktionaalisten
elintarvikkeiden kehittämiseen.
"Esimerkiksi Gefilus-piimä tehdään homogenoidusta maidosta. Ensin
pilataan, ja sitten yritetään parantaa
bakteereilla", Tukkinen sanoo.
"Ei maito tietenkään ole syy kaikkeen", huomauttaa Penkkilä. Ravitsemus
on muuttunut valtavasti, on tullut uusia prosesseja, sterilointia,
homeiden ja bakteerien kasvua estäviä käsittelyjä, emulgointiaineita,
puhumattakaan miljoonista antibioottikuureista, joita on syöty
1960-luvulta lähtien.
Valion luomumaidon kulutus on ollut viime aikoina kovassa nousussa.
Tosin kaikesta tiloilta kerättävästä luomumaidosta muuttuu
luomutuotteiksi vain noin kuusi litraa kymmenestä.
Tällä hetkellä on tarjolla maitoa, piimää, kermaa ja jogurtteja.
Uusimpina tulivat luomuviilit ja voi.
Mitä enemmän luomutuotteita kysytään, sitä enemmän kasvaa myös niiden
tarjonta.
"Kun valikoima kasvaa, pääsemme parempaan käyttöprosenttiin", uskoo
markkinointijohtaja Annikka Hurme.
Valiossa on meneillään tutkimus homogenoinnin vaikutuksesta
maitointoleranssiin. Se valmistuu aikaisintaan syksyllä.
Miten suhtaudutte väitteeseen, että homogenoitu maito synnyttää
allergiaa, iho-, suolisto-, ja astmaoireita, tutkimusta johtava tohtori
Tuula Tuure Valion tutkimusosastolta?
"Monet kuluttajat sanovat kokevansa, että homogenoimaton luomu- tai
tilamaito sopii heille paremmin kuin tavallinen kaupan maito. Meillä on
käynnissä tutkimus, toivottavasti siitä tulee sellainen vastaus, että
voimme sanoa, miten asia on."
Lasten klassinen maitoallergia tiedetään hyvin. Aikuisillakin näyttää esiintyvän jonkinlaista immunologista reaktiota maidolle. Turun yliopistossa on tehty homogenoidun ja homogenoimattoman maidon siedosta kliininen tutkimus, jossa oli mukana maitointolerantteja aikuisia. Tutkimuksessa ei havaittu eroa oireilussa tai immunologisissa vasteissa.
Kukaan ei siis ole pystynyt osoittamaan, että maidon homogenoinnilla
olisi yhteyttä esimerkiksi suolisto-oireisiin?
"Ei, sitä ei ole kokeellisesti pystytty näyttämään."
Eivätkö ihmisten kokemukset riitä todisteeksi?
"Kyllä asiat pitäisi pystyä näyttämään ja saada selville, mikä taustalla
on."
Entä homogenoinnin yhteys laktoosi-intoleranssiin? "Valiolla tehtiin siitä 1990-luvun alkupuolella tutkimus, eikä siinäkään pystytty näyttämään eroja. Mukana oli useita kymmeniä, joilla vaiva oli todettu."
Mitä mieltä olette väitteestä, että on typerää kehittää funktionaalisia
elintarvikkeita, kun ensin maito pilataan homogenoimalla ja sen jälkeen
yritetään parantaa bakteereilla?
"Ei ole näyttöä siitä, että homogenointi pilaa maitoa. Gefilus-bakteerin
on osoitettu vaikuttavan mm. bakteeri- ja virusperäisiin
suolistotulehduksiin, ripuleihin, joilla ei ole mitään tekemistä
homogenoinnin kanssa."
Millainen ongelma syntyisi, jos homogenoinnista luovuttaisiin?
"Maidon osalta kyse olisi siitä, hyväksyykö kuluttaja tuotteen jossa
rasva nousee maidon pinnalle. Nyt tosin rasvatonkin maito homogenoidaan,
jotta saadaan mukaan rasvaliukoiset vitamiinit. Itse toivoisin, että
siihen pystyttäisiin löytämään toinen tapa. Äidinmaidonkorvikkeet
joudutaan homogenoimaan, koska niihin lisätään kasvirasvaa, joka ei
muuten sekoittuisi."
Puhutaanko Suomessa liikaa laktoosi-intoleranssista. eikä myönnetä, että
kyseessä voisi olla joku muu maitovaiva?
"On jonkinnäköistä näyttöä siitä, että aikuisillakin on muutakin
maitointoleranssia kuin laktoosi-intoleranssia. Olen vakuuttunut siitä,
että myös muut vatsavaivat saavat joskus laktoosi-intoleranssin nimen."
Kristiina Yli-Kovero
(Helsingin Sanomat 19.6.2001)
STT välitti 21.10 sekavan pikku-uutisen Suomen Lääkärilehdessä julkaistusta tutkimuksesta, jonka mukaan maidon homogenointi ei lisää vatsavaivoja. Parin päivän kuluttua Maaseudun Tulevaisuus kertoi samasta asiasta hieman täsmällisemmin. Lyhyesti sanottuna dosentti Riitta Korpela on tutkinut 48 maidolle yliherkän aikuisen maidonsietokykyä. Tutkittavat joivat viiden päivän ajan luomumaitoa ja kermalla vahvistettua homogenoitua kevytmaitoa. Samalla he pitivät oirepäiväkirjaa vatsansa tilasta. ja otsikkotason tulos tästä koejärjestelystä oli siis, ettei homogenointi lisää vatsavaivoja.
Puolestani sanoisin, ettei koejärjestely oikeuta moiseen johtopäätökseen. 48 hengen popula on liian pieni tämän tason yleistyksiin. Mitähän "maidolle yliherkkyys" mahtoi kussakin tapauksessa tarkoittaa, jos laktoosi-intoleranssia oli neljällä koehenkilöllä? Uutisesta saa käsityksen, että koe kesti vain viisi päivää, mikä on liian pieni ajanjakso tällaisten "sietojen" testaamiseen. Ja luomumaidon rasvapitoisuuden takia meijerimaitoon sekoitettiin kermaa, mikä mielestäni tuo kokeeseen ylimääräisen muuttujan.
Tästä asiasta on puhuttu niin monen kanssa niin monessa pöydässä, että pidän paljon todempana sitä MT:nkin jutussa mainittua käsitystä, että suoraan tilalta saatua maitoa voi juoda huoleti, mutta sama ihminen saa meijerimaidosta vatsavaivoja. Voin itse todistaa samaa ajalta, jolloin kotona oli vielä karjaa. Tilatankista suoraan otetusta maidosta ei tullut mitään väänteitä. Sitä sai juoda vaikka miten paljon. Mutta meijerissä maidolle tapahtuu jotain, josta seuraa vatsanväänteitä ja ilmavaivoja. Pahassa tapauksessa vatsa turpoaa, olo menee voimattoman veteläksi ja lähimmäiset kärsivät ilmavaarasta.
On kolme maallikkoteoriaa. Yhden mukaan tasalaatuiseksi pilkottu maito niin pieniksi partikkeleiksi, että vatsaan päästyään hiukkaset kulkevat läpi suolenseinien ja kalvojen aiheuttaen kaikenlaista ärsytystä. Toisen käsityksen mukaan kyse olisi AIV-säilöntäaineiden pienistä pitoisuuksista, jotka pitkän altistuksen jälkeen laukaisivat oireita, jotka kertovat vatsaasi joutuneen myrkkyä. Kolmannen käsityksen mukaan kyse olisi maitoon kuuluvista aineista, jotka jollakin muuttuvat meijeriprosessissa liukenevaan muotoon ja aiheuttavat vaivaa. Käsittelemättömässä maidossa ne menevät "kuivana" läpi aineenvaihdunnan.
Koska muualla Euroopassa maidolle yliherkkyys ja laktoosi-intoleranssi on vähäistä, väittää neljäs, ns. geeniteoria, että olemme olleet vasta niin vähän aikaa karjatalouden kanssa tekemisissä, että väestö ei ole geneettisesti ehtinyt sopeutua maitotuotteisiin. Laktoosi-intoleranssi kertoisi siis lappalaisgeenien runsaudesta. Joka tuntee uusinta asutusteoriaa, ei tätä neljättä selitystä ota todesta.
En tiedä, osuuko mikään maallikkojen arvailuista oikean, mutta jotain maidolle tapahtuu meijerissä. Oletan, että Valio itse asiassa olisikin tutkinut asian. Ilmeisesti asian korjaaminen on katsottu niin kalliiksi, että mitään ei tehdä. Kansa juo ja antaa paukkua, jos ilkiää. Kannattaisi kuitenkin tehdä, sillä katsokaapas siellä Valiossa miten paljon vichyvettä juodaan ruokajuomana. Entä kuinka moni koululainen nykyään juo maitoa koulussa? Kainuun meijerin Aito-maito oli hyvä yritys tuottaa toisella tavalla käsiteltyä maitoa, mutta tuotetta ei osattu markkinoida.
Maito pastöroidaan terveyssyistä. Vielä 50 vuotta sitten käsittelemätön meijerimaito saattoi levittää tauteja, esimerkiksi paratyfusta. Olisikohan tuo salaperäinen tauti ollut pikkulavantautia. Mutta saman tien on menty maidon teolliseen käsittelyyn. Sitä pilkotaan ja kootaan jakeiksi kuin kemian teollisuudessa. Hyvä, ettei sitä värjätä.
Valion tutkimuspuoli tietää tuhansien ihmisten palautteesta, että tuotteessa on joku virhe.
Maataloussektorilla on monta esimerkkiä ns. väärästä lojaalisuudesta. Ongelmaksi koettua asiaa ei oteta esille, koska ei haluta leimautua oman pesän likaajaksi. Toivottavasti meijerimaidosta saatavat vatsavaivat eivät kuulu näihin virallisesti vaiettuihin ongelmiin. Paras vastauskuluttajalle olisi asiaa koskeva laaja tutkimus.
Juha Kuisma juha.kuisma@alfaterra.inet.fi
(Maaseudun tulevaisuus 26.10.2001)
Maidon homogenointi ihmisten ravitsemuksessa on noussut keskustelun kohteeksi viime aikoina esitettyjen havaintojen ja kokemusten vuoksi. Aikuisväestönkin keskuudessa on kiistatta henkilöitä, jotka oireilevat kulutusmaidon nauttimisen jälkeen ja ovat sen takia kokonaan luopuneet maidon käytöstä. Kuinka suuri tämä joukko maassamme on, ei ole tiedossa. Sen vuoksi ilmiön merkitystä kansanravitsemuksen kannalta on vaikea arvioida.
Mutta hälytyskellojen tulisi kuitenkin soida etenkin maitokauppiaitten ja heidän toimistaan riippuvaisten tuottajien keskuudessa. Tuhansien maidosta luopuneiden - tai luomumaitoon siirtyneiden - kansalaisten mukana hälytyskellojen soittoa kaipaa oheiset sanat
Hyvä Hengitys -lehdelle lausunut prof. emeritus Matti Antila. Hän muun muassa toimi vuosina 1962 - 89 Helsingin yliopiston maitotalouslaitoksen esimiehenä, oli vuosikymmeniä valtion ravitsemustoimikunnan pääsihteeri ja sittemmin valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtajana. Siksi tämä aihe kiinnostaa Antilaa ja hänellä on halu puhua toisella tavalla kuin entisillä oppilaillani Valiossa. Hänen mukaansa Valiossa on A.I.Virtasen jälkeen tapahtunut tieteellinen notkahdus. Nuoret, kokemattomat yhden asian ihmiset eivät ymmärrä asioita tarpeeksi laajasti. Vakavahenkinen tutkimus on väistynyt raa´an bisneksen tieltä.
Tiedemiehenä ja opettajana Antila tajusi, että maidon homogenointiin liittyy paljon muutakin kuin pelkät maku- ja ulkonäkökysymykset. Tasan 20 vuotta sitten hän kertoi maidon homogenoinnin yhteydessä syntyvistä liposomeista (Elintarvikeylioppilas 3/81). Jo tuolloin oli kokeellista näyttöä, että eräät valkuaisaineet menevät liposomeissa suolen seinämän läpi verenkiertoon. Mutta missä määrin homogenoidun maidon liposomit vievät mahdollisesti allergisoivia materiaaleja ohi normaalin ruoansulatustapahtuman, ei ole yleisesti vieläkään tiedossa.
Niinpä Antila peräänkuuluttaa homogenointiin ja sen vaikutuksiin liittyvää perusteellista tieteellistä tutkimusta, etenkin kun kokemusperäinen tieto homogenoidun maidon haittavaikutuksista lisääntyy kaiken aikaa. Halukkuutta tutkia homogenoinnin terveysvaikutuksia kyllä olisi. Vakavat tutkimushankkeet ovat tähän saakka pysähtyneet jo alkumetreillä jos ei muuhun, niin tutkimusapurahojen epäämiseen. Suomen Akatemiaakaan ei kyseinen kansanterveystutkimus kiinnosta. Hiljakkoin julkaistiin Valion teettämä ja Helsingin yliopiston nimissä lanseerattu tutkimus 48 ihmisen maidonsietokyvystä. Tutkittavat noudattivat viiden vuorokauden aikana muuten maidotonta ruokavaliota, mutta nauttivat neljä desiä tutkimusmaitoa vuorokaudessa ja pitivät oirepäiväkirjaa. STT:n välittämä uutinen asiasta alkoi: Maidon rasvapitoisuutta tasoittava ja säilyvyyttä parantava homogenointi ei näytä lisäävän tuoreen tutkimuksen mukaan allergioita eikä vatsavaivoja ihmisillä. Prof. Antila totesi uutisen luettuaan ensiksikin sen, ettei homogenointi oleellisesti vaikuta maidon säilyvyyteen, rakennetta se kyllä tasoittaa. Viiden päivän koeaika oli hänen mukaansa yhtä tyhjän kanssa. Ei pidä viisastella, kun ei ole resursseja. 48 ihmistä noin 3 miljoonasta maidonjuojasta on mitätön otos. Ei se anna vastausta, miten Suomen kansa tähän kysymyksen reagoi. Tämä tutkimus ei ole vakavasti otettava.
Hyvä Hengitys -lehteen tuli Valion teettämän tutkimuksen jälkeen sähköpostiviestejä - lukijat toisin sanoen muistivat syksyllä 2000 julkaistun artikkelimme luomu- tai tilamaitoon siirtymisen positiivisista terveysvaikutuksista. Eräässä toimituksen saamassa viestissä viitattiin tutkimusasetelman puutteisiin: Juodut maitomäärät olivat liian pieniä ja altistusaika liian lyhyt. Myös väliaika maitojen välillä oli liian lyhyt. Eliminaatiojakson pitäisi joidenkin tutkijoiden (Sicherer) mukaan kestää 1 - 6 viikkoa. Caraccio on kuvannut niinkin myöhäisiä reaktioita kuin 26 päivää altistuksesta. Seurantaa ei ollut viimeisen maitojakson jälkeen.
Antila ei pidä mitenkään yllättävänä, että pienet lapset voivat saada allergisia reaktioita homogenoidusta maidosta. Hän siteeraa Arvo Ylppöä: Lapsen suoli on niin harva, että kun laittaa mustaa tussia maitoon, se menee vereen ja on havaittavissa. Eli mitä pienempi lapsi, sen harvempi suoli. Ja jos se on tulehtunut, on mahdollisuus saada allergisia reaktioita vielä suurempi. Mutta ei vanhimmatkaan ikäluokat ole turvassa. Antila meni nuorukaisena sotaan kesken koulunkäynnin ja on aktiivisesti mukana veteraanitoiminnassa. Hän on ikään kuin näköalapaikalla: Tuskin kukaan veteraaniveljistäni pystyy enää juomaan maitoa. Ulkomailla he juovat punaviiniä ja voivat pahuksen hyvin. Tulevat sitten kotimaahan ja jos kokeilevat maitoa, voivat huonosti. Jos itse otan aamupuuron kanssa maitoa, tuntuu olo hieman oudolta...
Vanha totuus on, että suomalaisten vatsat ovat vuosisadat sietäneet lehmänmaitoa - se on jopa ollut kansanterveytemme kivijalka. Ja kun geenimme eivät miksikään ole muuttuneet satojenkaan vuosien aikana, niin miten ne nyt 30 vuodessa olisivat voineet muuttua? Joku muu on muuttunut ja se muu on ravintomme koostumus. Eiköhän olisi aika tutkia tieteellisesti nämä homogenoinnit liposomineen kaikkineen, niiden vaikutus ihmisruumiiseen. Jo vuonna 1987 Tieteen Kuvalehti (n:o 6) kirjoitti: Eläinkokeet ovat osoittaneet, että kun maitoa homogenisoidaan, se on taipuvainen aiheuttamaan enemmän allergiareaktioita kuin muuten. Tämä saattaa selittää, miksi yhä useammat vauvat allergisoituvat maidolle.
Sakari Karttunen
(Hyvä Hengitys 6/2001)
Maito on suomalaisten kansallisjuoma, mutta miksi yhä useampi ihminen saa maidosta vatsavaivoja? Syyksi on väitetty laktoosi-intoleranssia eli maitosokerin imeytymishäiriötä. Siitä on tullut melkein muotitauti.
Sillä ei kuitenkaan voi selittää kaikkia vaivoja, eikä sitä voi aina todeta tutkimuksissa. Kuinka on mahdollista, että suomalaisten perimä maitosokerin imeytymisen suhteen olisi lyhyessä ajassa muuttunut, onhan täällä juotu maitoa ammoisista ajoista lähtien?
Voisiko syy olla siinä, että maito on muuttunut? Sitähän käsitellään ja manipuloidaan nykyisin niin monella tavalla.
Terveydenhoitaja Raija Tukkinen Karjalohjalta kärsi monen vuoden ajan vaikeista suolistovaivoista. Syyksi arveltiin laktoosi-intoleranssia, mutta laktoosin välttäminen ei tuonut vaivoihin helpotusta. Kaikki mahdollinen tutkittiin, mutta mitään ei löytynyt.
–Mieheni kävi kuuntelemassa Turun yliopiston tutkijan Tuula Vesan väitöstilaisuutta. Väitöskirjassa lueteltiin ärtyvän paksunsuolen oireet. Tunnistin itsessäni ne kaikki. Turkulaisen tutkijan vihjeestä kokeilin tilamaitoa ja se sopi. Samoin luomutuotteet, kertoo Raija Tukkinen.
Homogenoitu maito aiheutti vaivat Monien vaiheiden ja kokemusten jälkeen Raija Tukkisen suolistovaivojen syyksi osoittautui homogenoitu maito.
–Jos käytän ainoastaan homogenoimattomasta maidosta tehtyjä maitotuotteita ei minulla ole minkäänlaisia vaivoja ja suolisto toimii moitteettomasti. Pienikin määrä homogenoitua maitoa aiheuttaa oireita, esimerkiksi maitosuklaapala tai väärällä rasvalla voideltu leipä.
–Homogenoinnista on pakkausmerkintöjä vain luomumaidossa. Elintarviketeollisuus käyttää pääsääntöisesti homogenoitua maitoa, eikä pieniä määriä tarvitse ilmoittaa. Eri meijereillä on eroa siinä, mitä ne homogenoivat.
Maidon homogenointi tarkoittaa toimenpidettä, jossa maito kulkee paineella tiheän sihdin läpi, jolloin maidon rasvapalloset pilkkoutuvat. Niiden koko pienenee, mutta määrä kasvaa. Homogenoidussa maidossa rasva ei nouse pintaan. Homogenoinnin jälkeen maito on valkoisempaa ja täyteläisemmän makuista. Maito muuttuu homogenoinnissa sekä kemiallisesti että fysiologisesti. Maidon homogenointi aloitettiin Suomessa noin kolmekymmentä vuotta sitten.
Raija Tukkinen on saanut meijereistä listat, joista ilmenee, minkälaisesta maidosta tuotteet on tehty. Maidoista ja jugurteista vain luomutuotteet ovat homogenoimattomia. Rahka on tehty homogenoimattomasta maidosta, samoin monet viilituotteista ja juustoista. Erityisen tarkka on oltava kasvirasvojen suhteen. Niidenkin valmistukseen voidaan käyttää homogenoitua maitoa.
–Minulla oli myös astmantyyppistä yöyskää ja ihon kutinaa. Näitäkään oireita ei ilmene, jos pysyn dieetissäni. Monilla terveydenhoitajan työssä tapaamillani kaikenikäisillä ihmisillä on ollut samanlaisia ongelmia.
–Olen kertonut omista kokemuksistani ja neuvonut kokeilemaan dieettiä. Hyvin monet ovat kertoneet omien ja lastensa vaivojen helpottaneen, kun oli siirrytty homogenoimattomaan maitoon. On voitu havaita, että dieettikokeilut ovat merkittävästi vähentäneet atopia- ja allergiaongelmaisten lasten oireita, kertoo terveydenhoitaja Tukkinen.
Miksi elimistö sitten oireilee homogenoidusta maidosta ja miksi monet "maitotautiset" eivät saa vaivoja luomumaidosta? Raija Tukkinen vastaa:
–Eräs selitys voisi olla se, että homogenoinnissa maidon rasva pilkotaan pienenpieniksi rasvahiukkasiksi. Kenties nämä pystyvät imeytymään suolen läpi ja kuljettamaan siivellään hajoamatonta maitoproteiinia, joka aiheuttaa oireita. Tämän olettamuksen on esittänyt tutkija Leea Pelto Turusta. Asiaa ei kuitenkaan ole vielä tieteellisesti todistettu.
Raija Tukkinen on kirjoittanut asiasta moniin paikkoihin ja lehtiin ja hän esiintyi alkuvuodesta television Ekoisti-ohjelmassa. Suomen Kuvalehden no 14/2000 käsitteli laajasti maitoasiaa ja Raija Tukkista oli haastateltu siinä.
Raija Tukkinen toteaa, ettei hän tavoittele julkisuutta, vaan haluaa auttaa ihmisiä jakamalla sitä tietoa ja kokemusta, jota hänellä asiasta on.
–Varovasti arvioiden joka neljäs suomalainen oireilee maidosta. Selitys ei missään tapauksessa ole pelkästään laktoosi-intoleranssi. Tätä asiaa pitäisi mielestäni tutkia laajasti ja perusteellisesti. Meijeri- ja elintarviketeollisuudessa ei tapahdu muutoksia, ennen kuin on olemassa tutkimustuloksia. Meillä on luotettu Yhdysvalloissa 30-40 vuotta sitten tehtyihin tutkimuksiin. Astma ja allergiat ovat viime vuosina suuresti lisääntyneet nimenomaan lasten keskuudessa. Pitäisi selvittää onko tällä yhteyttä maidon homogenointiin, sanoo Tukkinen.
Jotakin sentään on alkanut tapahtua. Maidon homogenoinnin vaikutuksia on alettu tutkia Turun yliopistossa. Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa kehitellään pikkulasten ruokinta-allergiaan liittyviä koemalleja maidon homogenoinnista.
Turun yliopiston tutkija Leea Pelto valmistelee asiasta väitöskirjaa. Lasten astman syntyyn vaikuttavia tekijöitä tutkitaan Suomessa ja maailmalla. Selvitetään muun muassa suoliston bakteerien vaikutusta astman ja allergioiden kehittymiseen. Epäillään, että antibiootit poistavat suolistosta sellaisia hyödyllisiä bakteereja, jotka ehkäisevät allergiaa.
Niistä kokemuksista, joita "maitotautisten" hoidossa on saatu Karjalohjan terveyskeskuksessa saattaa olla apua tutkimuksissa. Turun yliopiston tutkijat dosentti Erika Isolauri, professori Seppo Salminen ja tohtori Hanna Lagström vierailivat kesällä Karjalohjalla ja sovittiin, että kaksi "maitotautisten" ryhmää Karjalohjalta osallistuu tutkimuksiin. Ryhmät ovat imettävien äitien ryhmä ja aikuisten ryhmä.
Terveydenhoitaja Raija Tukkinen on erityisesti huolissaan lapsista.
–Äidinmaidon korvikkeet on tehty homogenoidusta maidosta. Vauvojen purkkiruoissa on homogenoitua maitoa. Alle nelivuotiaiden astmapotilaiden määrä on lähes kymmenkertaistunut viidentoista viime vuoden aikana. Lasten vatsavaivat, astmat ja allergiat ovat raskaita asioita sekä oireilevalle lapselle että koko perheelle.
–Vetoan päättäjiin, että määrärahoja asian tutkimiseen saataisiin lisää.
Mirja Nummi
24.8.2000
Laktoosi-intoleranssista on tullut ylimainostettu vaiva. Kolmekymmentä vuotta sitten, urani alkuaikoina, ei asiasta juuri puhuttu. Oppikirjoissa siitä oli lyhyt maininta. Kansa joi maitoa sen kummemmin valittamatta.
Totta on, että maitoon liittyvät vaivat ovat valtavasti lisääntyneet. Tämän olen havainnut työssäni. Selitys ei missään tapauksessa ole pelkästään laktoosi-intoleranssi. Uskoakseni suuren osan selittää maidon homogenointi. Sitä on harrastettu yli kaksikymmentä vuotta.
Itselläni ja pojallani on asiasta omakohtaisia kokemuksia, seitsemän vuoden mahatauti. Pahimmillaan vatsa ei sietänyt juuri mitään, ei gluteenipitoista viljaakaan. Kaikki mahdollinen tutkittiin, mitään ei löytynyt.
Turkulaisen tutkijan vihjeen mukaan kokeilin tilamaitoa ja se sopi. Samoin luomutuotteet. Tilasin usealta meijeriltä luettelon homogenoimattomista tuotteista, ne sopivat. Omien kokemusten perusteella olen voinut auttaa lukuisia asiakkaita ja tuttujani, jotka ovat kärsineet samasta ongelmasta.
Meitä on paljon. Olen myös havainnut, että monet laktoosi-intolerantit voivat käyttää homogenoimattomia tuotteita ilman vatsavaivoja, ellei laktaasin puutos ole täydellinen.
Tuula Vesa on luetellut väitöskirjassaan ärtyvän paksusuolen oireet. tunnistimme poikani kanssa itsessämme ne kaikki. Homogenoimatonta dieettiä noudattaen ne ovat poissa ja vatsa toimii upeasti.
Homogenoinnin haitoista puhuvat on tähän saakka leimattu lähes höperöiksi. Luulisi asian alkavan kiinnostaa pikkuhiljaa meijereitä, kun niin moni jättää maitonsa ostamatta vatsavaivojen takia. Luulisi sen kiinnostavan myös päättäjiä, kun yhteisiä varoja syydetään kalliisiin tutkimuksiin terveydenhuollossa. Luulisi sen kiinnostavan einesteollisuutta - itse jätän ostamatta kaiken, mikä vähänkin haiskahtaa homogenoidulle maidolle, myös maitosuklaan.
Luulisi sen kiinnostavan myös tutkijoita, kun astmat ja allergiat ovat moninkertaisesti lisääntyneet. Kuolema asuu suolessa, sanoi jo professori Metshnikov aikoinaan.
Raija Tukkinen
terveydenhoitaja
Karjalohja
(Yliopisto 8/99)
Pienenä lapsena ilmestyi kädelleni ihottuma. Vaiva jatkui 20 vuoden ajan. Joskus käsi oli pahemmassa, välillä vähän paremmassa kunnossa. Ihottuma tuli ainoastaan kädeille, ranteille ja sormille.
Alkuajoista en muista paljon muuta kun mitä minulle on jälkeenpäin kerrottu. Käytiin eri lääkäreillä sekä myös ihotautiin erikoistuneilla lääkäreillä. Todettiin että minulla on ns. atooppinen iho. Kukaan ei osannut vaivaan antaa muuta neuvoa kun kortisoonivoiteita.
Niin kauan kun muistan, ihottuman ¿kierre¿ on alkanut sillä, että iholle ilmestyy paljon pieniä rakkuloita, joissa on jonkinlaista nestettä, ja sormet turpoavat. Sen jälkeen rakkulat kuivuvat ja päälle muodostuu kerros kuollutta ihoa jonka alle kasvaa uutta ihoa. Tämän aikana iho joskus halkeaa lihaa myöten, vuotaa verta ja tietysti kutittaa hirveästi. Kierre kestää monta viikkoa, ja oireiden vakavuus vaihtelee.
Oltiin perheessä aika epätoivoisia, ja voisin sanoa että melkein luovuttiin ja todettiin että "tämän kanssa on vaan pakko elää". Ammatti ja harrastukset piti ehdottomasti valita sen mukaan mitä kädellä voi edes toivoa pystyvänsä tehdä.
Sitten lähdin ulkomaille, ja yllättäen ihottumakin katosi melkein kokonaan! Kun palasin Suomeen, ihottumakin palasi pahempana kuin milloinkaan.
Eräänä päivänä sain neuvon kokeilla homogenoimatonta maitoa. En itse uskonut että ongelma voisi olla niin pienestä kiinni, joten alussa kokeilut jäivät aika epämääräiseksi, eli mm. jäätelöitäkin tuli syötyä. Huomattiin kyllä ero, mutten ollut ihan vakuuttunut vieläkään. Voihan se olla vain sattuma. Sitten olin keväällä mukana Valion tekemässä maitotutkimuksessa. Sokkotestissä tuli selvästi esille että homogenoidusta maidosta saan ihottuman. Ei ollut enää mitään ihmeteltävää. Tutkijakin näki silloin käteni ja sanoi: "Ei voi olla totta!", vaikka käteni oli aikaisempaan verrattuna vielä suhteellisen hyvässä kunnossa.
Sen jälkeen olen yrittänyt parhaitten kykyjeni mukaan ja Susirajan
tuotelistojen avulla (suurkitokset teille!) sopeutua ruokavalioni
poistamalla mahdollisimman paljon homogenoitua maitoa sisältäviä
tuotteita.
Käytän homogenoimattomia tuotteita, kuten esimerkiksi Valion luomumaito
ja Ingmannin yömaito runsaastikin!
Nyt olen lähes kokonaan oireeton, ja voin 20 vuoden kokemuksen jälkeen sanoa, että se tuntuu kyllä ihmeeltä!
Maitotyttö maalta
22.8.2002
Maito on ollut vuosikymmeniä suomalaisen kansanravinnon keskeinen osa. Se on turvannut energian ja monien välttämättömien ravintoaineiden saannin. Vielä ennen kulutusmaidon homogenoinnin aloittamista sitä pidettiin lähes korvaamattomana. Se on sisältynyt ohjeitten mukaan kouluaterioihin, joiden on tullut täyttää kolmannes päivän ravinnontarpeesta.
Maidon kulutus on vähitellen alentunut, mutta maitovalmisteiden kokonaiskulutus on vastaavasti lisääntynyt. Edelleenkin maito tai maitovalmisteet ovat jokapäiväistä ruokaa lähes kaikille. Kun jonkin ruoka-aineen kulutus on yleistä, ihmisen yksilölliset ravitsemuseroavuudet tuovat esille myös ruoka-aineen haittavaikutuksia. Näitä löydetään niinkin täydellisestä ja tarkoituksenmukaisesta ruoasta kuin oman äidin vauvalle antamasta maidosta, jota mikään korvike ei täysin vastaa.
Maitoon kohdistuneista moitteista tavallisimmat ovat: alhainen rautapitoisuus, pieni välttämättömien rasvahappojen määrä, valkuaisosan ja maitosokerin hidas hajoaminen sekä lapsilla maitoallergiaa aiheuttavat tekijät. Kun maito on herkästi pilaantuva elintarvike, se kytketään usein taustatekijänä erilaisiin tulehdustauteihin ja niihin liittyviin seuraamuksiin. Näissä tapauksissa vikaa tulisi etsiä paitsi itse maidosta myös epäasiallisesta maidon käsittelystä. Maitoa homogenoitaessa sen kulkusuuntaa ja virtausnopeutta muutetaan kovassa paineessa niin, että syntyy turbulenssi, jossa rasvapallot hajoavat erittäin pieniksi pisaroiksi. Rasvan ja veden rajapinnat lisääntyvät vähintään kymmenkertaisesti. Niille tulee uusia pinta-aineita, joita alkuperäisessä maidossa ei ole tässä olotilassa. Tavallisimpia ovat lehmästä peräisin olevien solujen entsyymit ja hormonit sekä monenlaiset muut valkuaisaineet. Näitä rasvapallojen kelmuja on kuvattu lukuisasti vuosikymmenten kuluessa.
Kun homogenoidun maidon pienet rasvapallot ovat saaneet monimutkaisen pintamateriaalin, ne ovat muuttuneet liposomeiksi. Tätä kokoluokkaa olevien partikkeleitten tiedetään liikkuvan jopa hajoamatta suolen seinämän läpi. Missä määrin homogenoidun maidon liposomit vievät materiaalia ohi normaalin ruoansulatustapahtuman, ei ole yleisesti tiedossa. Tämän vuoksi homogenointi ja sen vaikutukset maitoon ovat mielenkiintoinen ja käytäntöön liittyvä kulutusmaidon tutkimuskohde tulevaisuudessa.
Maidon homogenoinnista on paljon tietoa teknologian ja kaupan kannalta. Homogenoinnin edut näistä näkökulmista ovat kiistattomat. Homogenoitu maito on tasajakoinen, kermoittumaton, miellyttävän makuinen, se tarttuu pakkauksen seinämään huonosti, kestää erilaisia käsittelyjä tavallista paremmin ja omaa muitakin käyttöä helpottavia ominaisuuksia. Mutta heikentyykö sopivuus ihmisen ravinnoksi homogenoinnissa, on aihe, joka selviää vain tutkimuksella, ei mielipiteillä.
Prof. emeritus Matti Antila
(Hyvä hengitys 6/2001)
Raija Tukkinen Karjalohjalta toi maitotaudin julkisuuteen:
Karjalohjalaiselle terveydenhoitaja Raija Tukkiselle voi joskus myöntää
vaikka tiedonjulkistamispalkinnon. Ilman hänen sitkeää työtään moni yhä
kirvistelisi "maitotaudin" kourissa.
Maitotauti on Raija Tukkisen oma määritelmä oireille, joita homogenoitu
maito aiheuttaa ihmisille. Oireet ovat todella moninaiset: vatsa- ja
ilmavaivoja, ripulia, ummetusta, närästystä, iho-oireita jne. Ja
hankaluudet katoavat, kun potilas siirtyy vain homogenoimatonta maitoa
sisältävään ruokavalioon.
Raija Tukkinen kertoo itse olleensa "terve tyttö", kunnes vuonna 1991
sairastui ja joutui syömään kaksi antibioottikuuria. Ne sekoittivat
hänen vatsansa ja ruoansulatuksen. Häneltä tutkittiin kaikki mahdollinen
laktoosi-intoleranssi ja keliakia mukaan lukien, mutta syytä ei
löydetty.
Sinnikkäästi Raija Tukkinen etsi tietoa ja lopulta hän sai vihjeen, että
syy voisi löytyä maidon homogenoinnista. Alkoi varovainen
homogenoimattomien maitotuotteiden kokeilu. Maito ei ensin käynyt, mutta
viili sopi ja niin edelleen. Vähitellen vatsa rauhoittui. Mutta Raija
Tukkinen ei siedä homogenoitua maitoa enää ollenkaan. Pienikin määrä tuo
oireet takaisin.
Terveydenhoidon ammattilaisena Raija Tukkinen alkoi kiinnittää huomiota
myös muiden vatsavaivoihin. Pian kävikin ilmi, että hyvin monella on
vastaavanlaisia vaivoja. Raija Tukkinen on neuvonut ja lukemattomat
ihmiset ovat saaneet avun.
–Eikä vain vatsaongelmiin, vaan myös atooppiseen ihottumaan, yskään,
astmaan, suolen haavaumiin, hiivasyndroomaan jne, hän luettelee.
Samalla hän on yrittänyt herätellä asiaan myös päättäjiä ja tuottajia.
Hän on ollut yhteydessä tutkijoihin, meijereihin, viranomaisiin. Aina
EU:hun saakka on lähtenyt kirje asiasta. Monet lehdet ovat kirjoittaneet
maitotaudista, siitä on puhuttu televisiossa ja radiossa. Niiden kautta
on ihmisiltä tullut paljon hyvää palautetta, omakohtaisia kokemuksia
dieetin tuloksista.
Terveydenhoitajaliitto palkitsikin helmikuussa Raija Tukkisen
kunniamaininnalla ansiokkaasta viestintätoiminnasta.
–Viranomaiset ja elintarvikemahdollisuus vetoavat siihen, ettei asiasta
ole tutkimuksia. Muutoksia ei haluta sen vuoksi tehdä. Tiedän
tutkimusten puutteen, mutta tästä asiasta on niin paljon kokemusperäisiä
todisteita, että jo niiden pitäisi riittää ja maidon homogenointi
lopettaa.
Vähitellen on käynnistynyt myös tutkimuksia homogenoidun ja
homogenoimattoman maidon vaikutuksista. Turun yliopistossa on meneillään
yksi ja toista tehdään Valion piirissä. Tutkimuksissa on mukana useita
karjalohjalaisia koehenkilöitä. Tuloksia saataneen ensi syksynä.
Raija Tukkisen omakin tietämys asiasta on vähitellen kasvanut.
Artikkeleita ja tutkimuksia on kertynyt, kun sana on levinnyt ja
ihmisten kokemukset tulleet julkisuuteen.
–Homogenoinnin terveellisyydestä on esitetty epäilyjä niin Suomessa
kuin muuallakin maailmassa, mutta juuri tähän asiaan keskittyviä kokeellisia
tutkimuksia ei ole tehty.
Eli jyvällä asiasta on oltu, mutta näyttö on puuttunut.
Maidon homogenointi tarkoittaa sitä, että maidon rasva pilkotaan
pieniksi pallosiksi. Silloin maitoon ei kerry kuorta tai hiutaleita.
Homogenointia perustellaan juuri sillä, että kuluttajat vierastavat
rasvakertymiä.
Maidon homogenointi aloitettiin 1970-luvulla, mutta siihen on siirrytty
eri meijereissä vähitellen ja eri menetelmiä käyttäen. Esimerkiksi
maidosta homogenoimatonta on nykyään luomumaito ja yömaito.
Maitotuotteista jotkut kermat, rahka, monet viilit ja useat juustot on
valmistettu homogenoimattomasta maidosta. Raija Tukkinen on kerännyt
listoja tuotteista.
Ongelma on, että maitoa eri muodoissaan on erittäin monissa
elintarvikkeissa, eineksissä, leivonnaisissa, jopa mausteissa.
–Eikä vähäisiä määriä tarvitse edes ilmoittaa. Kuitenkin niistä voi
saada oireita, Raija Tukkinen korostaa.
–Minusta maidon homogenointi on lopetettava. Se ei ole mitenkään
välttämätöntä. Kyse on vain esteettisestä seikasta, joka aiheuttaa
ihmisille paljon terveydellisiä ongelmia.
Omat ja vauvan vaivat loppuivat
Karjalohjalaisessa Ahon perheessä tiedetään, mitä maitovaivat
käytännössä ovat.
–Minulla itselläni on ollut vatsavaivoja pienestä pitäen, perheen äiti
Marianne Aro kertoo.
–Kouluaikana se oli todella hankalaa. Laktoosi-intoleranssia epäiltiin
ja tutkittiin, mutta mitään ei löydetty.
Kun Marianne Aro alkoi sitten odottaa esikoistaan, hän herkistyi
entisestään.
–Altistuin myös sipulille.
Joelista tuli koliikkivauva. Vaivoista oli puhetta Raija Tukkisen kanssa
ja hän tunnisti maitotaudin oireet. Marianne Aro alkoi kokeilla
homogenoimattoman maidon dieettiä ja se auttoi. Vaivat poistuivat ja
myös Joel rauhoittui ja ripuli poistui. Vaikutus näkyi positiivisena
myös Joelin erittäin herkässä ihossa.
Kun Julia syntyi, Marianne osasi jo varoa homogenoituja maitotuotteita
ja kaikki menikin hyvin niin kauan kuin hän imetti.
–Sitten noin puolivuotiaana annoin hänelle Tuttelin kauravelliä, häntä
rupesi selvästi närästämään.
Lapsi itki kovasti aina vellin antamisen jälkeen, kun äiti alkoi keittää
riisijauhoista puuroa ja -velliä luomumaitoon, vaivat katosivat.
–Pienimmäinenkin kärsi koliikista. Siihen ei dieetti auttanut, mutta
koliikki myös loppui kolmikuukautisena kuten pitääkin.
Terveyttä ei viitsi vaarantaa
Nykyään Aroilla syödään tavallista ruokaa, mutta homogenoimattomia
vaihtoehtoja etsien ja valmistaen. Se ei kuitenkaan ole ihan helppoa.
–Välillä se on taiteilemista, sillä lapsilta on vaikea kieltää
esimerkiksi jonkin keksin syömistä kerhossa. Samoin esimerkiksi
pääsiäismunia on maisteltu, Marianne Aro kertoo.
Homogenoidun maidon nauttiminen näkyy heti esimerkiksi lapsen kakan
laadussa.
–Toisaalta kun tietää, että homogenoidulla maidolla on nämä vaikutukset,
ei hirveästi halua riskeerata. Mistä tietää, miten se vaikuttaa heidän
terveyteensä? Marianne Aro pohtii.
Kun äiti on vielä lasten kanssa kotona, dieetin noudattaminen on
suhteellisen helppoa. Vain kyläreissuilla asiaa saa selvitellä.
–Toivottavasti asiasta saataisiin lisää tietoa, että dieetti
osattaisiin jatkossa huomioida esimerkiksi kouluruokailussa.
Anne Uotila
(Länsi-Uusimaa 21.5.2001)
Karjalohjalainen terveydenhoitaja Raija Tukkinen sai aikuisiällä antibioottikuurin jälkiseurauksena "maitotaudin". Hänelle ilmaantui erilaisia vatsavaivoja, astmantyyppistä yöyskää sekä ihon ja silmäluomien kutinaa. Monet tutkimukset ja kokeet eivät antaneet vastausta hankaliksi käyneille oireiden syille. Hän ei enää voinut syödä kuin maidottomia ja gluteenittomia vauvanruokia.
Suomalaisen maitokulttuurin rappion vuodet alkoivat kuusikymmenluvulla. Silloin meijeriin viety maito alettiin pastöroida sen säilyvyyden parantamiseksi. Esteettisten seikkojen eliminoimiseksi keksittiin maidon homogenointi. Homogenoinnissa maito ruiskutetaan kovalla paineella tiheän sihdin läpi. Tällöin rasvapalloset rikkoutuvat pienemmiksi ja tulevat tasakokoisiksi. Saadaan aikaiseksi pinnaltaan kermoittumaton, täyteläisemmän makuinen maitotuote.
Meijeriteollisuuden kertoo homogenoinnin olevan vain maidon mekaanista käsittelyä, mutta myös kemialliset ominaisuudet muuttuvat. Maitotuotteen rasvapalloset, nykykäsityksen mukaan, pystyvät lävistämään suolen sellaisenaan ja kuljettamaan hajoittamattomia maidon valkuaisia suoraan verenkiertoon. Ihmissuolessa hajoamattomat valkuaiset eivät sellaisenaan sovi kaikille ravinnoksi ja aiheuttavat mm. allergisia oireita käyttäjilleen. Jopa imettävien äitien vauvatkaan eivät säästy harmeilta. Väärät valkuaiset kun kulkeutuvat äidinmaidon mukana vauvalle asti aiheuttaen murheita.
Hyvin monet ruuat sisältävät homogenoitua maitoraaka-ainetta. Kun sitä on vähän, sen olemassaoloa ei tarvitse ilmoittaa tuoteselosteessa. Kuitenkin häiriötilaiselle pienikin määrä aiheuttaa merkittävää haittaa.
Homogenoidusta maidosta kärsiville henkilöille vaivasta poispääseminen ei ole mahdotonta, mutta aluksi on nähtävä vaivaa tiedon hankkimiseksi. Aiheesta ei ole kunnollisia, laajasti jaossa olevia oppaita. Lääkärit eivät juuri asiasta keskustele, eivätkä huomioi hoidoissa. Tutkijat eivät hevin ole alkaneet tutkia, koska aihe on kuulemma kovin epätieteellinen. Vasta äskettäin aiheeseen on harva edistyksellinen tutkija alkanut kiinnittää huomiota.
Meijeriteollisuuden omiin ja sen sponsoroimiin tutkimuksiin on syytä suhtautua epäilevästi, näistä kun on tähän asti tullut vain homogenoinnin pannasta päästäviä tuloksia.
Tukkinen väittää, että neljännes suomalaisista kärsii homogenoidun maidon enemmän tai vähemmän elämää ja syömistä aiheuttavista rajoitteista ja kivuista. Lääkärit hidastelevat. Valio vaikenee, iso bisnes katsoo kustannuksia ja menetettyä mainetta. Halvan ja näyttävän ruuan tie johtaa skandaaliin, joka vain odottaa tylyä paljastumistaan. Näin ajaa taas yksi elintarvikeala itsensä ojasta allikkoon.
Turhan "viisaat" lääkärit ovat tuhonneet maidon maineen hyvänä ravintoaineena ja etenkin luuston kalsiumlähteenä. Varsinkin kouluruokailun pitäisi tuntea vastuunsa maidon oikeanlaisuudesta. Ensimmäinen osoite muutokselle on jalostava teollisuus.
Maito yksin ei ole teollisuuden pilaama ruuan raaka-aine. Monet muut tuotteet käyvät läpi haitallisia kuumentamis- ja kemiallistamisprosesseja, mm. leivän kevytlevitteet.
Ruoka mahdollisimman käsittelemättömänä ja luonnonmukaisena saa pala palalta sille kuuluvan kunniallisen aseman. Homogenoimatonta maitoa saa vain navetoista suoraan tai kaupasta luomumaitona.
Näin Raija Tukkinen voi syödä, jo useamman vuoden kokemuksella, kaikkia homogenoimattomasta maidosta tehtyjä ruokia.
Hannu Vuoristo
(Kirjoittaja on kiikalalainen luomuviljelijä)
(Salon Seudun Sanomat 26.3.2001)
Luin sattumalta sisareni luona artikkelin "Homogenoimaton maito voi auttaa allergisia" (Vauva 10/2000). Päätin siltä istumalta kokeilla luomumaitoa omille lapsilleni!
Tyttö 1/1997 aloitti jatkuvan huutamisen pariviikkoisena. Pidimme huutoa aluksi "vain" koliikkina ja ohimenevänä vaivana. Allergiaperheen äitinä aloin saneerata ruokavaliotani jo imetysaikana, koska lapsi sai selkeästi oireita syömistäni ruuista. Vaippa-alue oli jatkuvasti näpyillä ja ihottumaa oli taipeissa ja poskissa. Vaippoja vaihdettiin todella usein ja merkkejä kokeiltiin laidasta laitaan. Rasvaa piti laittaa joka vaipanvaihdon yhteydessä, viikoittain kortisonivoiteita. Neuvolassa vähäteltiin lapsen oireita tyyliin "Lapsi on kaunis kuin nukke, eihän tällainen tyttö voi huutaa! Mitä se äiti höpisee" ja "Nauti nyt kun lapsi on pieni." Aloin jo itsekin epäillä, että valitanko pienistä, kai se on sitten normaalia, että lapset huutavat pitkin päivää! Maidon jätin myös pois ruokavaliostani, mutta neuvolan ohjeiden mukaan voin toki juustoa ja jogurtteja syödä, eikä esimerkiksi uuniruoissa haittaa, vaikka ne tekeekin maitoon! Tyttö nukkui ensimmäisen yönsä huutamatta vähän päälle 2-vuotiaana.
Kaikesta huolimatta halusimme lisää lapsia ja poika syntyi 3/1999. Huuto alkoi samoihin aikoihin kuin sisarella. Neuvolan täti oli onneksi vaihtunut ja jätin kaikki maitotuotteet pois ruokavaliostani. Lapsi olikin selvästi rauhallisempi kuin sisarensa. Itse söin lähinnä perunaa ja sianlihaa sekä riisikakkuja ja joitain marjoja. Lapsen ollessa puolivuotias oli mitta täynnä imetystä ja aloitimme tuttelin juottamisen pojalle. Lapsi meni aivan kuralle ja näpyille. Tämän jälkeen onneksi viimein pääsimme maitoaltistuksiin sairaalaan ja poika saikin peptidi-tuttelia juomaksi. Yöt alkoivat sujua nyt paremmin, mutta ihottumaa oli aina vaan ja poika teki 4-5 löysät kakat päivässä. Lääkärin mukaan se on normaalia, eikä niistä näpyistä kannata välittää. Ripulin takia pojan pissaa alettiin myös tutkia mahdollisen tuloksen takia. Muutaman turhan penisilliinikuurin, kuuden tuloksettoman rakkopunktion ja munuaisten UÄ:n jälkeen pissatulehdus suljettiin kuitenkin pois ripulin aiheuttajana.
Luomumaitoa on nyt juotu meillä pari viikkoa ja jo ensimmäisen päivän jälkeen pojan posket muuttuivat hilseilevistä ja punaisista sileiksi! Vaippa-alueen näpyt ja vartalon kuivat läiskät hävisivät! Poika kakkaa nykyään 1-2 kertaa päivässä normaalin kiinteän kakan. Entiset tunnin päiväunet ovat vaihtuneet 2-4 tunnin pituisiin päiväuniin! Siis uskomatonta! Haluankin välittää lehden kautta kiitokseni Karjalohjan terveydenhoitaja Raija Tukkiselle. Viimeiset neljä vuotta ovat olleet välillä todella raskaita lasten jatkuvan huutamisen takia. Ihanaa, että viimein on löytynyt järkevä syy näihin huutoihin. Ruusut siis Karjalohjalle ja risut tyttömme terveydenhoitajalle ja hoitaville lääkäreille. Ehkäpä uskallamme tehdä ne kaikki neljä lasta, joista olemme aina haaveilleet!
Nimim. "Olisinpa kuullut tämän neljä vuotta sitten"
(Vauva 12/2000)
Olen järkyttynyt, helpottunut ja vihainen tutustuttuani karjalohjalaisen terveydenhoitaja Raija Tukkisen ylläpitämiin nettisivuihin osoitteessa www.susiraja.net, linkki "Terveydestä: maitotauti". On nimittäin löytynyt vastauksia eräisiin kysymyksiin, miksi laktoosi-intoleranttimiehelleni tulee huono olo sipseistä, miksi hänelle eivät sovi hyla-tuotteet eikä edes laktoositon maitojuoma, mutta voi ja kuohukerma, useimmat juustot, rahka, raejuusto, luomu- ja tilamaito käyvät mainiosti.
Löytyipä sieltä minulle aivan uusiakin asioita. Että yhden henkilön kolesteroliarvo tippui vuoden aikana parisenkymmentä prosenttia pelkästään vaihtamalla homogenoidut maitotuotteet homogenoimattomiin. Että lapsille ei kehittynyt maitoallergiaa, kun homogenoidut tuotteet jätettiin pois heti ensimmäisten iho-oireiden ilmaannuttua. Että jopa keliakia parantui ajan myötä, kun ruokavaliosta jätettiin pois aivan kaikki homogenoidut maitotuotteet. Että erittäin pienet määrät homogenoidun maidon ainesosia riittävät ylläpitämään maitotaudin oireita. Että moni pystyy ulkomailla käyttämään maitotuotteita, vaikka Suomessa ei pystykään. Että laktoosi-intolerantti ei saa ulkomailla mitään ymmärrystä, koska koko tautia ei yleisesti tunneta - eipä siellä siis ole tarvetta vähälaktoosisille tuotteillekaan. Mutta että Ruotsissakaan ei maitotauti vaivaa suomalaista maitotautista, se on jo liikaa.
Omakohtaisten ja näköjään hyvin monien muidenkin kokemusten perusteella on pakko uskoa, että maidon homogenointi etenkin Suomessa tehdään siten, että maidosta tulee taudin, "maitotaudin" aiheuttaja. Eikä edes tämä riitä. On vakavia viitteitä, että homogenoitu maito voi altistaa pidemmän päälle muillekin sairauksille, mm. allergioille, astmalle ja lapsuusiän diabetekselle. Maidon homogenointi ei aiheuta oireita kaikille (ainakaan vielä), eikä se varmaankaan ole ainoa syy ongelmiin. Mutta onko se kaiken pahan alku ja juuri? Miehenikin ruokaongelmien syyllinen näyttää kokemustemme mukaan olevan maidon homogenointi, ei laktoosi. Jos Suomen meijerit pystyvät torpedoimaan asialliset tutkimukset aiheesta, eikö joku vaikutusvaltainen taho saisi ulkomaisia tutkimusryhmiä kiinnostumaan ongelmasta? Apua, tehkää jotain te jotka voitte.
Ajattele lapsiamme Valio: valmista edes Tutteli homogenoimattomasta maidosta, kaiken varalta. Jos Valio ei vielä tunnista/tunnusta riskiä, alkakoon joku toinen valmistaa homogenoimatonta äidinmaidon korviketta. Ja tehkää homogenoimatonta jäätelöäkin, lasten ohittamatonta herkkua. Meijerit ja muut elintarvikevalmistajat, merkitkää tuotteisiinne, onko niissä käytetty homogenoimatonta vai homogenoitua maitoa/maidon ainesosia. Tai mikä parasta, luopukaa koko homogenoinnista. Ottakaa edes mallia muualta, miten käsitellä maitoa pilaamatta hyvää raaka-ainetta ja viime kädessä ihmisten terveyttä.
Miksikö sipseistäkin (vaan ei ranskanperunoista) tulee huono olo? Jopa niissä voi Raija Tukkisen selvitysten mukaan olla homogenoidun maidon ainesosia, tosin niin pieniä määriä, että niitä ei tarvitse edes ilmoittaa ainesosaluettelossa.
Tarja Moilanen, Kajaani
(yleisönosastokirjoitus, Maaseudun Tulevaisuus 3.5.2002)
Terveydenhoitaja Raija Tukkinen on tutkinut käytännössä ansiokkaasti ja sitkeästi homogenoimattoman maidon terveysvaikutuksia. Hän on tiedottanut aktiivisesti löydöksistään, havainnoistaan ja kokemuksistaan väestölle, terveydenhuollon ammattilaisille ja asiantuntijoille. Raija Tukkisen käytännön kokemusten mukaan homogenoitu maito näyttää olevan merkittävimpiä atooppisten sairauksien lisääntymisen syitä. Raijan väsymätön toiminta on tuottanut aiheesta lukuisia lehtiartikkeleja, ja maitoasia on nostettu esille myös radio- ja televisio-ohjelmissa. Raija Tukkisen aktiivitoiminnan saavutuksena voidaan pitää myös Turun yliopiston käynnistämää tutkimusta homogenoimattoman maidon terveysvaikutuksista
(Terveydenhoitaja 2/2001)
Omat ongelmani maidon kanssa alkoivat yli kymmenen vuotta sitten pitkän antibioottikuurin jälkeen. Luulin moninaisia vaivojani laktoosi-intoleranssiksi ja käytin hiukan maitotuotteita, vaikka ne eivät sopineetkaan. Neljä vuotta sitten lopetin maitotuotteiden käytön hyvin tarkkaan ja vaivani paranivat. Pieniä maitomääriä ei tarvitse tuoteselosteessa ilmoittaa. EU on antanut siihen luvan, mutta nyt EU valmistelee määräystä ilmoitusvelvollisuudesta.
Minulla oli kaikki ärtyvän suolen oireet, selkä oireili raskaasti, oli ihottumaa ja ihon kutinaa, polvi oli kipeä yhtenään, etusormiin kasvoivat nivelrikkokyhmyt. Kuiva yskä kiusasi kovin. Sydänvaivoja, jotka todennäköisesti johtuivat suoliston ärtymisestä ja imeytymishäiriöistä, tutkittiin viikkotolkulla sairaaloissa. Sydänlääkkeitä söin melkein kolme vuotta. Verenpaineeni oli korkea. Lopuksi laihduin ja hiuksia lähti runsaasti. Olo oli väsynyt, suorastaan uupunutkin.
Useiden viikkojen maidottomalla ruokavaliolla vaivani paranivat. Lääkkeitäkään en ole tarvinnut vuosikausiin. Mieleni teki maitotuotteita, ja aloitin kokeilut ensin tilamaidolla. Kun se tuntui sopivan, siirryin LUOMU -tuotteisiin. Aikani Valiolle soiteltuani sain luettelon muistakin homogenoimattomista tuotteista, ja siitä se alkoi. Homogenoimattomia tuotteita voin käyttää rajoituksetta, mutta pienikin määrä homogenoitua maitoa aiheuttaa edelleen monen päivän vaivat. Pahimmassa vaiheessa parantelin itseäni pari viikkoa yhden suklaamakeisen tähden.
Kun oli itse saanut avun tästä ruokavaliosta, aloin kokeilla sitä myös asiakkaisiini. Terveydenhoitajan työssäni kohtaan jatkuvasti ihmisiä, joille homogenoitu maito ei sovi. Vaiva on hyvin yleinen; arvelen, että joka neljäs kärsii siitä enemmän tai vähemmän. Oireiden laatu vaihtelee; edellä kerrottujen lisäksi kuvioihin näyttää kuuluvan allerginen nuha, astma, toistuvat poskiontelon tulehdukset, nivelsäryt, närästys, "hiivasyndrooma", jopa suoliston haavaumat ja hankittu, eli ärtyneestä suolesta aiheutunut laktoosi-intoleranssi.
Pikkulapsilla ensimmäinen oire on usein runsas pulauttelu, jopa oksentelu. Seuraavana ovat vuorossa vatsavaivat ja atooppinen ihottuma. Astma puhkeaa myöhemmin. Kahden perheen lapsilla oli toistuvaa, selittämätöntä kuumeilua, joka ruokavalion muuttamisen jälkeen on loppunut.
Huonosti toteutetun dieetin seurauksena kehittyy usein muitakin ruoka-allergioita. Hyvin usein seuraavana on vuorossa gluteenipitoinen vilja. Tämä näyttää paranevan, parani se minultakin runsaassa puolessa vuodessa, kun jätin rukiin, vehnän, kauran ja ohran syömisistäni pois.
Kaikkia homogenoituun maitoon liittyviä vaivoja ei tiedä kukaan. Näyttää kuitenkin siltä, että maitotaudilla ja monilla perinnöllisinä pidetyillä sairauksilla, esimerkiksi reumalla ja kilpirauhasen toimintahäiriöillä on syy-yhteys. On vaikea sanoa, mitä osaa haitallinen ruokavalio tässä näyttelee, mutta luulisi sen alentavan elimistön puolustuskykyä ja edistävän näiden tautien puhkeamista. Myös maidon ja diabeteksen yhteys on nykyään kovan tutkimuksen kohteena.
Sitä mekanismia, millä homogenoitu maito vaivat aiheuttaa ei tunneta. Arvellaan, että homogenoidun rasvan siivellä elimistöön pääse sulamatonta maidon valkuaista. Toinen teoria on se, että ärtyneen maha-suolikanavan huonosti sulattama ruoka ruokkii haitallisia suolistobakteereita ja lisää niitten määrää. Omista kokemuksistani voisin päätellä, että molemmat teoriat ovat mahdollisia.
Ruokavalio, joka maitotautiin auttaa, on teoriassa helppo: pois kaikki homogenoitu maito. Käytännössä se on monille lähes mahdoton. Elintarviketeollisuus käyttää pääsääntöisesti homogenoitua maitoa ja sitähän on melkein missä vain.
Joukkoruokailu on aina riski. Kahvilassakin ainoa turvallinen kahvileipä on konjakki! Leivonnaiset voivat sinänsä olla maidottomia, mutta tuotteissa käytetty rasva voi sisältää maidon aineosia. Ihmisten on vaikea muuttaa ruokatottumuksiaan, semminkin, kun monet herkut on tehty homogenoidusta maidosta. Näitä ovat esimerkiksi kaikki maitopohjaiset jäätelöt, useat makeiset ja melkein kaikki suklaa.
Ihmisiltä saamani jatkuva palaute vakuuttaa kiistattomasti, että kyse on hyvin suuresta asiasta. Tässä on nyt se suurin yksittäinen syy siihen, että allergiat ja muut atooppiset sairaudet ovat niin paljon lisääntyneet ja lisääntyvät yhä. Kansa nimittäin paranee tällä ruokavaliolla, vaikka muut olosuhteet pysyvät ennallaan. Viranomaisiin tämä valistus ei pure. Heille tämä asia on sangen kiusallinen kuten meijereillekin. Kaikki tutkijatkaan, jotka ovat jo lähes kolme vuosikymmentä jahdanneet laktoosia, eivät ole ilahtuneet. Miksikähän ruotsalaiset eivät järin usko koko laktoosi-intoleranssiin?
Turun yliopisto tutki homogenoinnin haittoja. Tutkimusta ei ole vielä julkaistu. Yliopisto ei saanut viime syksynä tutkimusrahaa Suomen Akatemialta, ja tulokset ovat viivästyneet. Onko eräiden tutkijoiden kesken ristivetoa? Eikö tätä asiaa halutakaan penkoa? Ilman rahaa tutkiminen on sangen vaikeaa ja tämän asian tutkiminen rahankin kanssa. Mitään valmiita mittareita ei ole. Terveydenhuollon rutiinitutkimuksissakaan maitotauti ei käy ilmi. Kyseessä lienee viivästynyt allergia ja sen aiheuttama jonkinasteinen tulehdusreaktio.
Valio teki oman tutkimuksensa, jossa meitä karjalohjalaisiakin oli mukana kahdeksantoista koehenkilöä. Jostain syystä STT uutisoi sen Helsingin yliopiston tutkimuksena eikä Valiota mainittu. Loppupäätelmä, joka julistettiin jo ennen kuin tutkimusta oli edes julkaistu oli se, että maidon homogenoinnista ei ole haittaa. Kuitenkin kaikki koehenkilöt olivat sellaisia, jotka olivat jopa vuosia seuranneet maidonkäyttöään ja kokeneet, ettei homogenoitu maito heille sovi. Karjalohjalaisten osalta tutkimusraportit ovat käytössäni eivätkä oikeuta Valion suorittamiin päätelmiin.
Homogenointi on ollut usein esillä tiedotusvälineissä ja alkaa olla jo tunnettu asia. Keväällä sain aikaan nettisivut, www.susiraja.net/maitotauti (toim.huom. sivustoa ei ole enää olemassa), joilla on käyty paljon. Sivuilla on lehtiartikkeleita, luetteloita homogenoimattomista ja maidottomista tuotteista ja kysymyspalsta.
KAIKKEIN HERKIMMÄT saavat oireita jo äidinmaidon kautta. Parhaillaankin on neuvolassani äiti, joka imettää kolmatta lastaan. Äiti itse on terve, mutta isän suvussa on allergiaa. Äiti on taas ruokavaliolla, joka ei sisällä homogenoitua maitoa. Kun imetys loppuu, siirrytään tämänkin vauvan kohdalla vanhanaikaiseen maitoseokseen, joka tehdään luomu-, yö- tai tilamaidosta. Kaikki äidinmaidonkorvikkeet ovat homogenoituja, myös joku luomumaidosta tehty.
MAITOTAUTI LIITTYY epäilemättä perittyyn allergiseen taipumukseen. Samassa suvussa se voi esiintyä eri muodoissa. Eräällä rouvalla oli hankala, pitkäaikainen yskä, jolle lääkäritkään eivät voineet mitään. Tyttärellä oli ärtyvän suolen oireet ja tyttären lapsilla atooppista ihottumaa ja toistuvia, selittämättömiä kuumepiikkejä. Kaikkien vaivat ovat parantuneet ja pysyvät poissa tarkalla dieetillä.
Eräs maitotautinen kirjeystäväni kertoi kissastaan, jolle ei ollut maito kelvannut aikaisemmin. Kun kissa sitten sai luomumaitoa, se litki sen kuin ei olisi ikinä ruokaa saanut. Eläin tietää herkällä vaistollaan mikä sopii ja mikä ei.
Onneksi on luomumaitoa, -piimää, -viiliä, -jugurtteja ja -kermaa, jotta mekin maitovaivaiset saamme nauttia maitotuotteista. Tosin muitakin homogenoimattomia maitotuotteita on. Kuntamme koululaiset ja päiväkotilapset saavat tarvitessaan maidotonta ruokaa ja luomumaitoa. Keittäjä kertoi, että monet sellaisetkin lapset, joilla ei vaivoja ole juovat luomumaitoa, "kun se on parempaa".
Tämmöiset ruokavaliot ja tuoteluetteloiden varassa eläminen ovat kuitenkin vain hätäapua. Ei ketään voi vaatia elämään näin hankalan dieetin kanssa loppuikäänsä. Kysymyksessä on myös suuri kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen asia. Maidon homogenointi pitäisi heti lopettaa.
Maidon homogenointi aloitettiin meillä 60-luvulla. Aluksi käytössä oli klarifiksaattoreita, jotka estivät kermoutumisen. Parikymmentä vuotta sitten rakennettiin uusia meijereitä ja silloin myös uudet homogenisaattorit otettiin käyttöön.
Homogenoinnissa noin 60 asteeseen kuumennettu maito johdetaan korkealla paineella ohuen raon läpi, jolloin rasvapalloset pilkkoutuvat. Niiden koko pienenee, mutta määrä kasvaa. Rasvapallosten pinta-ala kasvaa 20-kertaiseksi.
Eläinkokeissa, herkistetyillä hiirillä, on todettu, että homogenoitu rasva imeytyy nopeammin ja paremmin kuin homogenoimaton. Toisaalta homogenoitu maito aiheutti hiirissä 20 kertaa herkemmin allergisia reaktioita kuin homogenoimaton. Lisäksi homogenoidun maidon allergeenisuus lisääntyi rasvapitoisuuden noustessa. Ihmisillä ei aiheesta ole vielä julkaistu yhtään luotettavaa tutkimusta.
Raija Tukkinen
(Luomulehti 8/2001)
Kysymys homogenoinnin vaikutuksista on ollut asiantuntijoille liian epätieteellinen.
Terveydenhoitaja Raija Tukkinen Karjalohjalta ei kärsi suolistovaivoista, kun hän käyttää homogenoimatonta luomu- tai tilamaitoa. Muista maidoista, jopa vähäisistä määristä elintarvikkeisiin piiloutuneista homogenoiduista aineista, hän saa vaikeita vatsaoireita.
Vaivat alkoivat antibioottikuurin jälkeen keväällä 1991. Maitohappobakteereilla ja hapanmaitotuotteilla vatsa ei tullut kuntoon. Muutaman vuoden kuluttua vatsa sieti tuskin muuta kuin maidotonta ja gluteenitonta vauvanruokaa. Laktoosin imeytymishäiriötä ei todettu.
Pitkän, täysin maidottoman dieetin jälkeen Raija Tukkinen kokeili homogenoimattomia maitoja. totuttelun jälkeen tilamaito ja luomutuotteet sopivat. Homogenoimattoman maidon avulla terveystilanne on huikeasti kohonnut, Tukkinen kertoo.
–Monilla työssäni tapaamilla ihmisillä, rintalapsista vanhuksiin, on ollut samanlaisia ongelmia. Olen kertonut omista kokemuksistani ja neuvonut kokeilemaan dieettiä. Hyvin monet "maitotautiset" ovat kertoneet omien ja lastensa vaivojen helpottaneen, kun "tavallinen" maito oli jätetty pois ja käytetty homogenoimatonta, Raija Tukkinen sanoo.
Yksi esimerkki on Virosta Suomeen muuttanut perhe. Perheessä ja suvussa ei ole äidin kertoman mukaan allergioita. Vanhin, Virossa syntynyt lapsi on pysynyt terveenä. Kaksi Suomessa syntynyttä lasta sairastui, kolmivuotiaalle tuli allergiaa ja astmaa, vauva sai atooppista ihottumaa. Tukkinen neuvoi äidille maidottoman ruokavalion ja homogenoimattoman maidon. Vauvan ihottuma ja kolmivuotiaan astmakohtaukset hävisivät.
Tukkinen sanoo, että homogenoitujen maitotuotteiden eliminoiminen äidin ruokavaliosta on auttanut myös imeväisten lasten ummetuksiin ja löysiin ulosteisiin. Paikallinen terveyskeskuslääkäri on – homogenointiin sinänsä kantaa ottamatta – todennut dieettikokeilujen tuoneen atopia- ja allergiaongelmaisille lapsille jopa dramaattista oireiden vähenemistä.
Muuta tukea kokemuksilleen Raija Tukkinen on saanut vain vähän huolimatta ahkerasta kirjoittelustaan alan asiantuntijoille. Aihe on ollut heille liian epätieteellinen.
Meijeriteollisuus sanoo maidon homogenointia vain mekaaniseksi käsittelyksi, jonka jälkeen maito on valkoisempaa ja täyteläisemmän makuista. Maito kuitenkin muuttuu kahdella tavalla homogenoinnissa: fysiologisesti ja kemiallisesti. Koko ketju on monimutkainen, mutta mekaanisesti tapahtuma on seuraavanlainen:
Maito kulkee paineella erittäin tiheän sihdin läpi, jolloin maidon rasvapalloset pilkkoutuvat. Niiden koko pienenee mutta määrä kasvaa. Rasvapallosten pinta-ala kasvaa noin 20-kertaiseksi. Niitä ympäröivät ainesosat (membraanit) muodostavat uusia komplekseja muiden ainesosien kanssa.
Eläinkokeissa, herkistetyillä hiirillä, on todettu että homogenoitu rasva imeytyy nopeammin ja paremmin kuin homogenoimaton. Toisaalta homogenoitu maito aiheutti hiirissä 20 kertaa herkemmin allergisia reaktioita kuin homogenoimaton. Lisäksi homogenoidun maidon allergeenisuus lisääntyi rasvapitoisuuden noustessa.
Nämä tiedot kirjoitti Elintarvikkeiden tutkimuslaitoksen maatalouden tutkimuskeskuksen professori Hannu Korhonen Valion Nutrifocus-lehteen vuonna 1995.
"Pengoin silloin kaiken saatavissa olleen kirjallisuuden, mutta homogenoinnista oli kovin vähän tietoja", Korhonen sanoo.
Amerikassa ja muualla maailmassa tehtiin 30-40 vuotta sitten perusteellisina pidettyjä tutkimuksia. Niiden päätelmiin luotetaan edelleen. Päätelmä oli, ettei kulutusmaidon valmistusteknologialla ole yhteyttä sairauksiin. Suomessa maitoa homogenoitu ja pastöroitu 1960-luvulta alkaen.
Korhonen sanoo, että asia olisi tutkimisen arvoinen, vaikka ei itse ihan heti uskokaan allergioiden lisääntymisen liittyvän maidon homogenointiin. "Ympäristö ja asenteet ovat muuttuneet, ehkä olisi hyvä saada uusia tietoja. Joitakin hypoteeseja onkin esitetty, mutta niitä ei ole todistettu."
Homogenoinnin vaikutuksia on jo alettu tutkia ainakin Turussa. Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa kehitellään pikkulasten ruokinta-allergiaan liittyviä koemalleja maidon homogenoinnista.
Seija Lamberg
Suomen Kuvalehti 14/2000
Poikamme kärsi ihottumasta ihan pienestä - ensimmäinen merkintä neuvolakortissa on viikolta kuusi. Sen jälkeen kului monta viikkoa siten, että ihottuma katosi aina ennen neuvolaa. Kerroin kyllä neuvolassa, että Juho mm. "haroi korviaan" kummallisesti ja että poskiin, leuan alle ja kaulalle ilmestyi kummallista ihottumaa. Kerran koko selkä oli aivan punaisena. Neuvolassa ei siinä vaiheessa kiinnitetty asiaan sen enempää huomiota. Terveydenhoitaja epäili, että kuolaaminen saattoi aiheuttaa ihottumaa leuan alle.
Siirryimme Tutteliin pojan ollessa kahden kuukauden. Pumppasin rintamaitoa vajaaseen kolmeen kuukauteen saakka. Noin kuusiviikkoisesta myös imettäminen oli erittäin vaikeaa. Poika ei suostunut syömään tissiä vaan parkui heti muutaman imaisun jälkeen. Eikä tilannetta helpottanut sektion jälkeinen väsymystila. En jaksanut hakea apua ja neuvolassakin vain mainitsin tilanteesta. Siinä vaiheessa, kun Tutteli otettiin mukaan alkoi myös itkeminen, jota kesti joka päivä iltapäivä neljästä seitsemään saakka illalla. Emme osanneet olla hirveän huolissaan, koska olimme kuulleet niin monta tarinaa siitä, mitä huutaminen saattaa pahimmillaan olla. Kannoimme poikaa ja hyssyttelimme. Vähitellen itkeminen jäi ja loppui kokonaan siirryttyämme kokonaan Tutteliin. Poika oli tuolloin noin kolmen kuukauden.
Ihottuma paheni poikamme ollessa 4 kk. Hänet oli juuri rokotettu (rokotukset ovat aina pahentaneet tilannetta. ns. virallinen taho ei ole tätä olettamusta koskaan vahvistanut, mutta esim. www.lapsiperheet.net sivuilla asiasta mainitaan). Olin antanut paljon porkkanaa ruuan yhteydessä ja sairastimme kaikki muut perheen jäsenet bakteeriperäistä flunssaa, jonka yhtenä oireena on ihottuma. Kolmen valvotun yön jälkeen soitin neuvolaan ja kävin näyttämässä. Terveydenhoitaja epäili hiivaa ja saimme ajan lääkärille seuraavaksi päiväksi. Lääkäri määräsi Sibicortia ja laittoi lähetteen sairaalan allergia-osastolle.
Soitimme osastolle, että kiirehtivät tapausta. Meille oli todellinen yllätys, että homma hoituukin niin, että lääkäri kirjoittaa Peptidi-Tuttelireseptin ja alamme juottaa sitä pojalle! Yritimme vakuuttaa hoitajalle, että pojalla ei ole maito-allergiaa vaan hän reagoi todennäköisimmin porkkanaan mutta se ei auttanut. Saimme kuitenkin soittoajan viikon päähän lääkärille. Sitä ennen jatkoimme tavallisen Tuttelin antamista ja ajattelimme miehen kanssa, että katsomme nyt kuitenkin tilannetta eteenpäin ja haemme Peptidi-Tuttelia vain jos tilanne muuttuu radikaalisti.
Mies lähti työmatkalle ja juuri silloin kävi, niin Juho oksensi yhtenä aamuna koko juomansa tuttelilastin. Hain Peptidi-Tuttelin apteekista ja aloin antamaan sitä. Oireet pahenivat ja toisena päivänä Juho alkoi pulauttelemaan heti juomisen jälkeen. Silloin muistin löytämämme Raijan sivut netistä ja laitoin Raijalle viestiä. Aloimme kokeilla luomumaitoseosta (puolet vettä, puolet maitoa ja joukossa tilkka sokeria) antamalla ensimmäiset tipat lusikalla. Altistimme aika nopeaa tahtia. Toisena päivänä annos oli jo desin verran. Pidimme päiväkirjaa ruokavaliosta ja ihottuman tilanteesta ja annoimme paljon hedelmäsoseita ja perunaa. Juotimme maidon tilalla sokerivettä.
Lääkäri puhui minut kuitenkin puhelimessa ympäri ja kirjoitti Soija-Tutteli reseptin vaikka jaksoin jankuttaa hänellekin olevani aivan varma siitä, että pojallamme ei ole maitoallergia. Saimme ajan allergia-osastolle vasta kuukauden päähän ja mieheni kanssa sovimme, että kokeilemme luomumaidon pätevyyden kaikessa rauhassa. Ennen osastolle menoa mietimme kuitenkin, että kannattaisiko soija kuitenkin testata. Poikamme ihottuma parani koko ajan siitä mikä oli lähtötilanne, mutta paheni aina välillä, kuitenkin niin, että alue oli kerta toisensa jälkeen pienempi. Pahimmassa kunnossa hänellä ovat olleet kädet ja ihan alkuaikoina posket. Pahimmillaan ihan puhtaana oli vain peppu. Testasimme Soija-Tuttelin ja tällä kertaa poika oksensi kaiken pihalle jo samana päivänä.
Allergia-osastolla kerroimme antaneemme luomumaitoa. Annoimme myös Raijan ohjeen mukaisesti koko ajan maitohappobakteeria. Puolikas kapseli illoin, aamuin. Prick-testissä löytyi kananmuna-allergia ja maitoaltistusta ei voitu tehdä. Saimme rasvareseptit perusrasvoille ja hydrokortisonille. Lääkäri oli kuitenkin sitä mieltä, että maitoaltistus olisi tehtävä ja puhui meidät ympäri - meille kirjoitettiin Neocate -resepti. Taas sovimme ja jatkoimme kuitenkin luomumaidon antamista, koska saimme taas ajan vasta kuukauden päähän ja aloitimme Neocaten - vasta puolitoista viikkoa ennen lääkäriaikaa.
Poikamme reagoi Neocatenkin pulauttelemalla. Alkoi heräillä taas yöllä, muuttui kiukkuiseksi ja itkuiseksi - niiden muutaminen päivien aikana! Kun neljännen päivän iltana iltapuuro tuli oksennuksena ulos soitin seuraavana päivänä hoitajalle ja ilmoitin, että emme suostu "mokomaa myrkkyä" enää antamaan. Jatkoimme luomumaidolla ja saimme ajan ihotautilääkärille.
Vieläkään ei tiedetä miksi pojallamme on ihottumaa. Perimä atooppisuuteen on erittäin voimakas kummaltakin puolelta. Saimme taas pari uutta rasva-reseptiä ja soitamme allergia-osastolle jos ongelmia ilmenee. Sieltä kehotettiin antamaan luomumaitoa, kun se kerran käy.
Episodi kesti kaiken kaikkiaan kolme kuukautta. Päivä päivältä varmistuimme siitä, että paras ratkaisu oli antaa pojallemme luomumaitoseosta. Pojalla on edelleen ihottumaa ja nyttemmin on selvinnyt, että porkkana, omena ja persikka pahentavat sitä. Sen sijaan poika sietää hyvin kotimaisia viljoja, perunaa, riisiä, kukkakaalia, kesäkurpitsaa, banaania, kotimaisia marjoja ja päärynää. Kokeilemme uusia ruoka-aineita rauhalliseen tahtiin. Sekä Ilolan, että Valion luomujogurtit sopivat hyvin. Niitä aloimme antamaan pojan tullessa yhdeksänkuiseksi. Näillä eväillä olemme kasvattaneet rauhallisen hymypojan, joka nyt yhdeksänkuisena painaa vajaat 11 kiloa ja on 75 cm pitkä. Niin, ja konttaa karkuun ja lujaa!
Maarit
4.9.2002
Hilja-rouva parani vahingossa astmaoireistaan, kun hän alkoi nauttia vain homogenoimattomia maitotuotteita, joita hänen miehensä käytti vatsavaivojen takia. "Kahden hengen huusholliin ei kannattanut monensorttisia maitoja ostaa." Sitä ennen rouvan astmasta oli epäilty työpaikan homeitakin ja rouva oli juossut lääkärissä yhtenään. "Nyt on astmapiippukin kadonnut", rouva oli iloinnut Karjalohjan terveyskeskuksen terveydenhoitajalle Raija Tukkiselle, joka itse oli päässyt vatsa- ja iho- oireistaan eroon siirryttyään "normaalista" homogenoidusta maidosta luomu- ja tilamaitoihin. Hiljan (nimi muutettu) esimerkki ei suinkaan tarkoita, että homogenoimaton maito olisi astman parantava hokkuspokkus. Eikä ole lääketieteellisesti todistettu, että Hiljan astman helpottuminen olisi johtunut nimenomaan maidonvaihdosta. Hilma on kuitenkin Silmun lukijoiden kannalta eräänlainen positiivinen ääriesimerkki niistä kymmenistä ja taas kymmenistä tapauksista, joissa homogenoimattomaan maitoon siirtyminen on tuonut ratkaisevan helpotuksen asianomaisen vaivoihin. Ne ovat lähinnä olleet ärtyneen suolen aiheuttamia vatsavaivoja (mahan turvotusta, ilmavaivoja, mahakipuja, ripulia) ja iho-ongelmia. Mutta kuinka usein etenkin lapsilla iho-ongelmat ja astma kulkevatkaan käsi kädessä...
Aloitetaanpa alusta.
Raija Tukkinen sai "maitotaudiksi" kutsumansa vaivan vuonna 1991
antibioottikuurin jälkeen. Sitä ennen hänellä ei ollut mitään
allergioita eikä ongelmia vatsansa kanssa. Hän luuli sitä ensin
laktoosi-intoleranssiksi eikä mennyt testeihin, koska pienikin määrä
maitotuotetta aiheutti ikäviä vatsaoireita. Jonkin ajan kuluttua
sydänkin alkoi oireilla. Hänellä oli sitten sydänlääkkeitä "koko
paketti" kolmen vuoden ajan, kunnes angiografiassa (verisuonten
kuvaaminen varjoaineen avulla) todettiin, ettei mitään sydäntautia
olekaan. Sydänoireiden syy selvisi Raijalle myöhemmin, kun hän luki,
että "paksusuolen ärsytys pernan mutkassa aiheuttaa sepelvaltimotaudin
kaltaisia oireita".
Hän alkoi vältellä maitotuotteita, mutta ei sittenkään riittävästi:
vuonna 1995 vatsa oli sellaisessa kunnossa, ettei se sietänyt juuri
mitään, ei gluteenipitoista viljaakaan. Perusteellisissa tutkimuksissa
ei löytynyt edes laktoosi-intoleranssia. Raijalla oli kuitenkin kaikki
ärtyvän suolen oireet ja lisäksi kuivaa astmantyyppistä yskää sekä ihon
ja silmäluomien kutinaa. Kolme vuotta sitten hän sai tietää, että
turkulainen tutkija Leea Pelto tietäisi jotain uudesta maitoallergiasta.
Soitto Turkuun ja asia rupesi valkenemaan. Lisäselvitystä saatiin, kun
Raijan mies Tauno Tukkinen meni kuuntelemaan Turun yliopistoon tutkija
Tuula Vesan väitöstilaisuutta. Sieltä löytyi "tutun tuntuista
tekstiä". Raija jätti pois kaikki maitotuotteet, myös juustot ja kaikki
maitoa hiukankin sisältävät elintarvikkeet. Hän parani ja toteaa nyt,
että tämä voisi olla hyvin monen muunkin sairaskertomus.
Leea Pelto oli Kauneus ja Terveys -lehdessä (12/97) todennut, että
homogenointi voisi olla yksi syy maitoyliherkkyyteen. Koska Raijan teki
kaikesta huolimatta maitoa mieli, hän päätteli kokeilla. Hän hankki
tilamaitoa usealta maatilalta ja sitten luomumaitoa. Ne sopivat.
Sitkeiden soittelujen jälkeen hän sai meijereiltä luettelon
homogenoimattomista tuotteista ja nekin sopivat.
–Olen nyt kokeillut tätä kaksi vuotta ja homogenoimattomia tuotteita
voin käyttää rajoituksetta. Pienikin määrä homogenoitua aiheuttaa
edelleen oireet. Niitä tulee vaikkapa maitosuklaapalasta tai väärällä
rasvalla voidellusta leivästä. Dieetti on siis hyvin tarkka.
Elintarviketeollisuus käyttää pääsääntöisesti homogenoitua maitoa, eikä
pieniä määriä tarvitse edes ilmoittaa. Eri meijereillä on eroja siinä,
mitä ne homogenoivat, Raija kertoi Silmulle elokuussa. (Vapautuksen
pienten homogenoitujen maitomäärien ilmoittamisesta on antanut itse EU.)
Nyt tullaankin asian ytimeen, sellaiseen määrään kokemusperäistä tietoa,
jota eivät tutkijat ja hoitohenkilökunta voi olankohautuksella
sivuuttaa. Terveydenhoitaja/astmahoitaja Raija alkoi kokeilla
homogenoimattoman maidon dieettiä omiin asiakkaisiinsa Karjalohjan
terveyskeskuksessa. Vaiva osoittautui hyvin yleiseksi ja sitä on
kaikenikäisillä rintalapsista vanhuksiin.
–Luulin pitkään, että tämä on vain vatsavaiva, vaikka itsellänikin oli
ollut astmantyyppistä yöyskää ja kutinaa. Tällä hetkellä kolmevuotias
Juuso (nimet muutettu) oli ollut muutaman kuukauden ikäisenä iholtaan
kuin rupikonna ja saanut vielä astmankin. Homogenoimattoman dieetin
jälkeen Juuso voi nyt hyvin ja äidin kertoman mukaan astmakohtaukset
ovat tyystin loppuneet, Raija kertoo potilaansa puolesta iloiten.
Larissa Andrejeva Viron Sillamäestä muutti perheensä kanssa
Karjalohjalle.
–Karjalohja on hyvä paikka asua, hän kiittelee osuessaan samaan aikaan
Silmun kanssa terveyskeskukseen.
Larissan perheen tarina on omiaan vahvistamaan Raija Tukkisen kokemuksia
homogenoidusta maidosta: viime lokakuussa seitsenviikkoinen rintalapsi
Inkeri tuotiin terveyskeskukseen paha maitorupi-ihottuma poskessaan. Nyt
neljän vuoden ikäinen Filip oli saanut jo pienenä astman ja kärsi
pahasta ihottumasta. Perheen vanhin lapsi, nyt ala-asteen toisen luokan
aloittanut Aivar, oli syntynyt Virossa ja viettänyt siellä
varhaislapsuutensa terveenä; Virossa ainakin puolet maidosta myydään
käsittelemättömänä suoraan kuluttajalle. Suomessa isä ja äiti alkoivat
oireilla tölkkimaidosta. Kun perhe siirtyi homogenoimattomaan maitoon,
vanhempien oireilu loppui, Irmelin iho parani kolmessa viikossa ja
Filipkin voi hyvin.
Ja tapaukset saavat jatkoa. Tässä muutama poiminta Raijan kokemuksista:
–Jonne oli yli puolivuotias, kun ihottuman takia suositin äitiä
kokeilemaan em. dieettiä. Vuositarkastuksessa lapsen iho oli kunnossa ja
ihmettelin sitä. Äiti kertoi jättäneensä homogenoidun maidon ja sanoi
heti huomaavansa, jos lapsi on saanut hoitopaikassa "väärää" maitoa.
–Tuulia kävi jo rintalapsena lääkärissä närästyksen takia. Äidillä oli
omituinen maitovaiva, jota oli jo vuosia tutkittu. Dieetti auttoi sekä
äidille että lapselle. Myöhemmin, kun lapsi voi hyvin, dieetistä
lipsuttiin ja Tuulia sai vatsaoireita. Sitten lopetetaan toistaiseksi
gluteenipitoinen vilja ja tilanne rauhoittui. Maitodieettiä tietenkin
oli sitä ennen tarkennettu.
–Kolmevuotias Jyrki kärsi refluksitaudista ja vatsavaivoista. Jyrkillä
oli lääkityskin. Äiti oli huolimaton dieetissä, mutta joutui
tarkentamaan sitä, kun muu ei auttanut. Äidillä itsellään on vatsavaiva,
johon dieetti auttaa.
–Kalle oli neljäsluokkalainen, kun selvisi, että hänen vatsavaivoihinsa
auttoi homogenoimaton maito. Kalle on esiintynyt telkkarissakin
Ekoisti-ohjelmassa. Kaverin synttäreillä hän osasi varoa kermakakkua ja
jäätelöä, mutta sai 40 nakinpalasta ankarat vatsavaivat. Ala-asteen
koulussamme on noin 70 oppilasta. Ainakin 10 % heistä saa koulussa
vatsavaivojen takia luomumaitoa ja maidotonta ruokaa.
–Sohvia (6 v.) tutkittiin perusteellisesti pitkäaikaisen oksentelun
takia. Mitään ei löytynyt, mutta varmuuden vuoksi kiellettiin maito, ja
Sohvi parani. Tyttö on nyt käyttänyt tilamaitoa ja luomumaitoa ilman
oireiluja.
–Viidesluokkalainen Elina kertoi koulutarkastuksessa, että hänellä on
vieläkin monia ruoka-allergioita ja kutiava iho. Kokeiltiin
maitodieettiä. Paljastui, että isällä ja isän suvulla oli vatsavaiva,
johon sama "lääke" auttoi. Viimeksi tavatessamme Elina kertoi, että
ihon kutina on helpottanut ja limaa nousee vähemmän.
Kuten alussa kerrottu Hiljan tapaus osoittaa, ei maitoyliherkkyys
suinkaan rajoitu pelkästään lapsiin. Raijalle on tiedossa tapauksia,
joissa terveet mutta iäkkäät viljelijät ovat joutuneet luopumaan
lypsykarjastaan ja samalla omasta tilamaidostaan:
–Kun isäntä tai emäntä sitten alkavat ostaa kaupasta "normaalia"
homogenoitua tölkkimaitoa, alkavat saman tien vatsavaivat.
Kun Kari Penkkilä tuli Karjalohjan terveyskeskuslääkäriksi viime vuoden
alussa, hän sai heti Raijan kautta tuntumaa kyseiseen maito-ongelmaan.
–Maito on yleinen esiintyjä useiden sairauksien syntilistalla, Kari
toteaa. –Muun muassa lasten diabeteksen yhteyttä maitoon tutkitaan.
jos homogenoidun maidon osuutta vatsa- ja ihovaivoihin ja mahdollisesti
astmaan ryhdytään toden teolla tutkimaan, niin lopulliset tulokset ovat
vuosien takana, kuten kaikissa lääketieteellisissä tutkimuksissa on
asianlaita. "Väliaikoja" tietysti saataisiin, mutta ne eivät kertoisi
koko totuutta. On muistettava, että muuttuneessa modernissa maailmassa
moniin muihinkin ravintoaineisiin kohdistetut toimenpiteet voivat
vaikuttaa ihmisten terveyteen.
Ottamatta kantaa homogenointiin sinänsä Kari on todennut dieettikokeilujen
tuoneen atopia- ja allergialapsille oireiden vähenemisenä suorastaan
dramaattisen hyviä tuloksia. –Jos homogenoimatonta dieettiä haluaa
kokeilla, niin ei siitä ainakaan mitään terveyshaittoja ole, hän vakuuttaa.
Tutkimustuloksia on kuitenkin odotettavissa, kiitos Turun yliopiston.
Siellä tutkitaan lasten ravitsemusta ja maitoallergian ohessa
homogenoinnin kylkiäinen, maitoyliherkkyys, kiinnostaa. Lastentautien
erikoislääkäri, dosentti Erika Isolauri on tutkinut lasten ripulia ja
maitohappobakteereita. Hän sai kesällä Sveitsin maidontuottajien
myöntämän arvostetun Award for Modern Nutrition -palkinnon yhdessä
professori Seppo Salmisen kanssa.
Näin kirjoitti Erika Isolauri Ravitsemuskatsaus-lehdessä (1/98):
"Tyypillinen merkki ruoka-allergiasta varhaislapsuudessa on atooppinen
ihottuma. Ruoka-allergia ilmenee usein myös ruoansulatuskanavan
oireina, joita ovat pulauttelu, oksentelu, ripuli, ja vatsakivut. Noin
60-70
prosentilla atooppisista imeväisistä on ruoka-allergia. Ongelma on
merkittävä, sillä usein kyse on allergisoitumisesta perusruoka-aineille
kuten maidolle, munalle ja viljoille."
Raija Tukkinen on tyytyväinen, kun Turun yliopisto on ottanut ongelman
vakavasti ja asiallisesti:
–On joka tapauksessa tullut korkealta taholta tunnustus, että jotain
perää homogenoinnin seuraamuksissa on.
Mutta prosessi ei ole ollut kovinkaan helppo. Näin Raija
Yliopisto-lehdessä (8/99):
–Homogenoinnin haitoista puhuvat on tähän saakka leimattu lähes
höperöiksi. Luulisi asian alkavan kiinnostaa pikkuhiljaa meijereitä,
kun niin moni jättää maitonsa ostamatta vatsavaivojen takia. Luulisi sen
kiinnostavan myös päättäjiä, kun yhteisiä varoja syydetään kalliisiin
tutkimuksiin terveydenhuollossa. Luulisi sen kiinnostavan
einesteollisuutta – itse jätän ostamatta kaiken, mikä vähänkin
haiskahtaa homogenoidulle maidolle, myös maitosuklaan, Raija sanoo
päättäväisesti.
Julkinen sana on kiinnostunut aiheesta laajemminkin. Homogenoinnin
haittoja koskevia artikkeleita ovat julkaisseet muun muassa
Länsi-Uusimaa, Helsingin Sanomat, Demari, Turun Päivälehti, Suomen
Kuvalehti sekä Kauneus ja Terveys. Valiokaan ei ole voinut välttää
teemaa. Sen Nutrifocus-tiedote perustelee homogenoinnilla saatavia
etuuksia, mutta viittaa ennakkoluulottomasti tutkimustulokseen, jonka
mukaan "3,5 % rasvaa sisältävä homogenoimaton maito aiheutti
herkistetyissä hiirissä 20 kertaa herkemmin allergeenisia reaktioita
kuin homogenoimaton maito". Moni ihmiskuntaa koskeva lääketieteellinen
totuus on alkanut eläinkokeista...
Raijan haastattelun jälkeen tämän kirjoittaja aloitti välittömästi
maitodieetin – ja jo kahden viikon jälkeen hän on vuosikymmenien piinan
jälkeen kuin toinen ihminen. Ärsyyntynyt paksusuoli eli colon irritabile
tuntuu ottaneen menolipun Huitsin Nevadaan. ja mieleen tuli perheenäidin
manailu 30 vuoden takaa. Tämä kun valitti, että enää ei voi tehdä
satakuntalaista maitojuustoa; homogenoitu maito aiheuttaa sen, että
juusto tulee muotista tuhansina murusina. Eli homogenointi merkitsee
maidolle melkoista myllytystä. ei ihme, jos kaikkien kansalaisten
elimistö ei homogenoitua tuotetta siedä. Kuolema asuu suolessa, sanoi jo
professori Metshnikov aikoinaan.
Mistä maitoyliherkkyydestä kärsivä tietää, mitä voi suuhunsa laittaa?
Tilanne on ollut vaikea, mutta pikku hiljaa tuotteissa alkaa olla
mainintoja homogenoimattomuudesta. Voi on aina homogenoimatonta, mutta
niin myös jotkut margariinit. Sininen Keiju on jopa laktoositon,
kolesteroliton ja homogenoimaton. Vaikka tuoteselosteessa ei sitä
mainita, sisältävät useimmat kasvirasvat kovitteena käytettyjä maidon
ainesosia.
Silmu julkaisee myöhemmin täydellisen luettelon homogenoimattomista
tuotteista: siihen tulevat maitovalmisteet, juustot, levitteet, suklaat,
karamellit, pussikeitot, sinapit, kastikkeet, valmistaikinat, keksit,
korput ja piparit. Mutta koska kiireellisintä on saada homogenoimatonta
maitoa ja piimää pöytään, niin tässä ne ovat: Valion Oma
luomukevytmaito, Oma rasvaton luomumaito, ja Oma luomupiimä sekä Aito
Maito fin Oy:n AITO luomukevytmaito ja AITO Asidofilus-Bifidus
luomupiimä (joka tosin sisältää laktoosia).
Sakari Karttunen
(Silmu 5/2000)
Karjalohjalainen terveydenhoitaja Raija Tukkinen kantaa huolta maidon
maineesta ja homogenoinnin aiheuttamista ongelmista. Maatilan tyttärenä
ja terveydenhoitajana Tukkinen arvostaa maitoa monipuolisena
elintarvikkeena.
–Maito ansaitsisi enemmän arvostusta, kuin se nyt saa.
On ikävää, että suureksi osaksi homogenoinnin aiheuttamat vaivat
pilaavat maidon mainetta, hän murehtii. Sanomansa taustalla Tukkisella
on vahva omakohtainen ja lukuisien potilaiden tuoma kokemus. Kymmenisen
vuotta sitten parin antibioottikuurin jälkeen alkoivat siihen asti
täysin terveen Tukkisen vaivat. Vatsa oli kipeä, ilmavaivat kiusasivat
eikä suoli toiminut normaalisti.
Ennen pitkää hän yhdisti oireensa maitoon. Kuultuaan, että lastentaudiksi luultua maitoallergiaa voi olla aikuisillakin, Tukkinen päätti kokeilla maidotonta ruokavaliota. Rankat oireet jäivätkin heti pois. Maitoon tottuneen teki kuitenkin maitoa mieli. Niinpä hän päätti kokeilla suoraan tiloilta saamaansa homogenoimatonta maitoa. Aluksi hän teki siitä viiliä, ajatellen maidon sopivan paremmin hapanmaitotuotteena. Vähän ajan kuluttua vasta alkoi sietää tilamaitoa sellaisenaankin. Vuonna 1997 Tukkinen kuuli väitöskirjasta, jonka mukaan kaikki maitoon liittyvät aikuisten vaivat eivät johdukaan laktoosista. Hän kuuli myös, että syy saattaisi löytyä maidon homogenoinnista. Nyt Tukkinen on noudattanut homogenoimatonta maitoa sisältävää ruokavaliota jo muutaman vuoden. Ja voinut loistavasti yhtä kauan.
Löydettyään ratkaisun omiin vaivoihinsa Tukkinen alkoi kertoa
kokemuksestaan muille. Työssään terveydenhoitajana Karjalohjan
terveyskeskuksessa hän alkoi kuunnella potilaiden vaivoja uudella
korvalla: monen vaivat kuulostivat tutuilta. Niinpä hän rohkeni
varovasti ehdottaa homogenoimattoman ruokavalion kokeilua.
–Yleensä se menee niin, että homogenoimattomaan ruokavalioon
siirryttyä vaivat helpottavat, mutta sitten usko ruokavalioon horjuu ja
palataan takaisin normaaliruokavalioon. Vasta, kun sitten vaivat
palaavat takaisin, uskotaan, että ne todella johtuvat homogenoidusta maidosta, Tukkinen
kuvaa. Tukkisen mukaan ruuansulatuskanavan oireet ovat tyypillisiä
homogenoidun maidon aiheuttamia ongelmia. Oireita voi esiintyä missä
tahansa suun ja peräsuolen välillä. Kuvaan voivat kuulua myös
toiminnalliset vatsavaivat, ärtyvän suolen oireyhtymä, hiivasyndrooma ja
suolen haavaumat.
–Myös atooppinen ihottuma on hyvin tavallinen. Ihon
kutina vaivaa monia, samoin kuin kuiva yskä ja astma. Jotkut ovat
saaneet jopa niveloireita, Tukkinen kuvaa. Tukkisen mukaan
homogenoidun maidon aiheuttama ärsytys saattaa saada suolen niin huonoon
kuntoon, ettei kotimaiset viljatkaan sovi.
–Kun homogenoimattoman
kuurin tuloksena elimistö rauhoittuu, se alkaa sietää viljaakin
paremmin. Vaivojen puhkeaminen ei Tukkisen mukaan katso ikää.
Imeväisten ensimmäinen oire voi olla pulauttelu. Närästystä on niin
pikkulapsilla kuin aikuisilla.
Mielenkiintoista Tukkisen mielestä on myös se, että monet viljelijät
saavat maidosta oireita vasta, kun ovat luopuneet lehmistä ja siirtyneet
purkkimaitoon.
Viime syksystä lähtien koko Karjalohjan kunnan ruokahuolto käyttänyt
vain homogenoimattomia maitotuotteita.
–Siihen ei olisi menty, jos ei
olisi ollut näyttöä., Tukkinen toteaa. Homogenoimatonta maitoa saavat
nyt kunnassa niin koululaiset, päiväkotilapset kuin vanhuksetkin.
Ratkaisun toivotaan auttavan niitä, jotka saavat maidosta ongelmia.
–Toivottavasti turhien maidottomien ja vähälaktoosisten dieettien
tarve
vähenee, Tukkinen pohtii.
–Kaikki vaivat eivät tosiaankaan johdu
maidon homogenoinnista, Tukkinen korostaa, vaikkakin samaan
hengenvetoon suosittelee homogenoimattomaan maitoon siirtymistä kaikille
vaikka vain varmuuden vuoksi.
Mia Palokallio
Viime vuosina homogenoimattomien maitotuotteiden valikoima on
parantunut
huimaa vauhtia luomumaitotuotteiden tullessa markkinoille. Löytyy niin
maitoa kuin piimääkin ja jogurteissakin alkaa olla valikoimaa. Suurin
osa tavanomaisesti tuotetuistakin kypsytetyistä juustoista on
homogenoimattomia ja Raija Tukkisen mukaan valmistajilta saa yleensä
listat, missä tuotteissa maito on homogenoitua.
–Mutta jäätelöä tekee
mieli, Tukkinen tunnustaa. Kolmen pojan äiti Kirsi Ali-Alha säestää:
–Kesäisin tulee välillä lasten kanssa lipsumisia, kun
homogenoimattomasta maidosta tehtyjä jäätelöitä ei juuri ole
saatavilla. Joku pieni valmistaja tekee luomujäätelöä, mutta
saatavuus.
–Olen kysellyt tätä monilta jäätelön valmistajilta, mutta ne
sanovat, ettei jäätelö oikein onnistu homogenoimattomasta maidosta. En
minä oikein ymmärrä, olihan sitä jäätelöä 50-60-luvuillakin ennen maidon
homogenointia, se oli sellaista vanhanajan jäätelöä, Tukkinen pohtii.
Toinen mieliteko on suklaa, sillä maitosuklaissa maito on yleensä
homogenoitua. Homogenoitua maitoa välttävä suklaan ystävä pitäytyykin
tummassa suklaassa. Itseasiassa maitohyllyn ulkopuolella homogenoitua
välttävän pitääkin Tukkisen mukaan olla tarkkana.
–Koskaan ei voi
tietää, mihin on lisätty maitojauhetta tai maitoproteiinia,
tuoteselosteet on luettava tarkkaan.
Karjalohjalaisen maanviljelijän Kirsi Ali-Alhan kaikilla kolmella pojalla on ollut atooppista ihottumaa, kahdella vanhemmalla myös korvatulehduksia kierteeksi asti. Nyt 5- ja 3-vuotiaat Matias ja Markus saivat aikoinaan äidinmaidonkorviketta perunan ja porkkanan joukossa, minkä jälkeen oireet alkoivat. Oireet hävisivät, kun perheessä siirryttiin terveydenhoitaja Raija Tukkisen neuvosta luomumaitoon. Nuorimmalle, viisikuiselle Mikaelille äiti ei aio korvikkeita antaa, vaan tarkoituksena on aikanaan siirtyä suoraan käyttämään luomumaitoa. Kirsille itselle ei oireita homogenoimattomasta maidosta tule, mutta Mikael sai rankat oireet, kun äiti erehtyi syömään kylässä homogenoituun maitoon tehtyä pullaa. –Kaikki imettävät äidit varmaan pitäisivät tiukan dieetin, jos tietäisivät, että siten vauva voi hyvin, Kirsi Ali-Alha pohtii.
Markku Vuorikari
Maidon homogenointia on käytetty maailmanlaajuisesti 1960-luvulta lähtien, koska se parantaa maidon säilyvyyttä ja joidenkin mielestä myös makua. Homogenoinnissa maitoa käsitellään mekaanisesti: maito ajetaan tiheän suodattimen läpi, jolloin isot rasvahiukkaset pilkkoutuvat samalla tavalla kuin palasokeri jauhautuisi raesokeriksi. Samalla osa proteiinista levittäytyy proteiiniryppäsitä rasvahiukkasten pinnalle. Laktoosin rakenne ei muutu homogenoinnissa.
Viime syksynä julkistetun tutkimuksen mukaan maidon homogenointi ei näyttänyt lisäävän vatsa- ja allergiaoireita ihmisillä. Helsingin yliopistossa selvitettiin Valion tutkijan, dosentti Riitta Korpelan johdolla 48 maidolle yliherkän aikuisen vatsansietokykyä. Tutkittavat noudattivat viiden vuorokauden ajan muuten maidotonta ruokavaliota, mutta nauttivat neljä desilitraa tutkimusmaitoa vuorokaudessa. Tutkimusmaitoina oli vuorotellen homogenoimaton luomukevytmaito ja homogenoitu kevytmaito, johon oli lisätty pieni määrä kuohukermaa. Tutkittavat pitivät koko ajan päiväkirjaa vatsan toiminnasta ja vatsavaivoista. Puolet tutkittavista sai enemmän oireita homogenoidun maidon jaksolla ja puolet homogenoimattoman maidon jaksolla. Riitta Korpelan mukaan tutkimuksen tulokset eivät siis tukeneet epäilyjä siitä, että maidon homogenointi vaikuttaisi oireita saavien ihmisten maidon sietoon. Korpela muistuttaa, että monet tekijät suomalaisissa elintavoissa ja ruokavaliossa voivat lisätä epämääräisiä vatsavaivoja. Syynä voivat olla esimerkiksi kiireinen elämänrytmi, runsas kahvinjuonti, ärtyvä suoli -oireyhtymä tai ruisleivän syönti. Korpelan mukaan joissakin tapauksissa oireiden taustalta saattaa löytyä myös maitoallergia. Tiedot tutkimuksesta perustuvat STT:n kautta levitettyyn lyhyeen juttuun. Korpela ei itse ollut tuolloin puhelimitse tavoitettavissa.
MT
(Maaseudun tulevaisuus 15.4.2002)
Terveydenhoitaja Raija Tukkisella on sekä omakohtaista että
asiakkailta saatua kokemusta siitä, että homogenoimattomien
maitotuotteiden käyttö helpottaa erilaisia maidon aiheuttamia
oireita. Hän on nimennyt vaivan "maitotaudiksi", eräänlaiseksi
viivästyneeksi maitoallergiasta.
Maitotautia sairastavalle eivät sovi homogenoidut maitotuotteet.
Oireet ovat hyvin moninaiset ja vaihtelevat henkilöstä toiseen.
Vatsakivut, ilmavaivat, ummetus, ripuli ja iho-oireet voivat johtua
viivästyneestä maitoallergiasta. Joka neljäs suomalainen kärsii
jossain muodossa maitotaudista, joka periytyy suvuttain, Tukkinen
väittää.
Laktoosi-intolerantti saattaa selvitä oireettomana Hyla-tuotteita käyttämällä. Maitoallergikko saa oireita pienestäkin määrästä maitoperäistä ravintoa. Kyse on tällöin maidon valkuaisen aiheuttamasta ongelmasta, jonka syyksi epäillään maidon homogenisointia. Maitotauti saattaa ilmetä myös yskänä tai astmana. Eräänkin asiakkaani astmaoireet paranivat sattumalta, kun hän alkoi noudattaa miehensä homogenoimattoman maidon ruokavaliota.
Raija Tukkisen oma maitotauti puhkesi 90-luvun alussa
antibioottikuurin jälkeen. Hän kärsi erilaisista vatsavaivoista,
astman tyyppisestä yöyskästä sekä ihon ja silmäluomien kutinasta.
Lukemattomien tutkimusten ja kokeiden jälkeen vaivojen syy jäi
mysteeriksi.
–Välttelin maitotuotteita, mutta vatsani meni silti huonoon
kuntoon, etten voinut syödä enää edes tavallisia viljatuotteita, raakoja
vihanneksia tai hedelmiä. Ainoastaan maidoton ja gluteeniton
vauvanruoka sopi minulle. Laihduin rajusti ja hiukseni alkoivat
lähteä. Syksyllä 1997 tutkija Leea Pelto neuvoi minua luopumaan
kaikista vähänkään maitoa sisältävistä elintarvikkeista. Ohjetta
noudattamalla aloin parantua, Tukkinen kertoo.
Kuultuaan myöhemmin, että Pelto epäili homogenointia yhdeksi syyksi
maitoyliherkkyyteen, Tukkinen päätti kokeilla uutta dieettiä ja
alkoi varovasti käyttää homogenoimattomia maitotuotteita. Sitkeän
metsästyksen jälkeen hän sai meijereistä ja elintarvikevalmistajilta
listat tuotteista, jotka eivät sisällä homogenoitua maitoa. Tukkinen
on käyttänyt nyt kaksi vuotta maitotuotteita.
–Dieetti on hyvin tarkka. Saan vatsaoireita jo hyvin pienestä
määrästä homogenoitua maitoa. Pieniä määriä homogenoitua maitoa ei
tarvitse ilmoittaa pakkausmerkinnöissä, mikä hankaloittaa dieetin
noudattamista.
Maitotaudin diagnosointi käy parhaiten sulkemalla muut vaihtoehdot
pois. Tukkinen lähettää asiakkaansa epäselvissä tapauksissa ensin
laktoosirasitukseen ja allergiatesteihin. Jos tulokset ovat
negatiivisia, hän kehottaa kokeilemaan homogenoimattomia
maitotuotteita. Jos vatsa on päässyt kovin huonoon kuntoon, sitä
kannattaa rauhoitella ensin täysin maidottomalla ruokavaliolla.
–Noin 10-20 prosentille vauvoista eivät sovi homogenoidusta
maidosta valmistetut äidinmaitokorvikkeet. He käyttävät kallista soijamaitoa,
josta saa Kelan korvauksen. Edellisessä työpaikassani,
naapurikunnassa, kirjoitin lukemattomia todistuksia Kelaan sairaan
lapsen hoitotukea varten. Täällä en ole kirjoittanut vielä yhtäkään,
ehkäpä juuri siksi, että suosittelemme maitoallergisille vauvoille
luomumaitoa, kertoo Karjalohjan terveyskeskuslääkäri, lääketieteen
lisensiaatti Kari Penkkilä.
-Jos kyseessä olisi oma lapseni eikä minulta tulisi rintamaitoa,
antaisin hänelle ensimmäisestä päivästä lähtien luomumaidosta tehtyä
maitoseosta, en äidinmaidonkorvikkeita. Homogenointi on lähinnä
ulkonäkö- ja makukysymys. Luomumaito on pastöroitua, mutta ei
homogenoitua, Tukkinen kertoo.
–Kyse ei ole sen kummemmasta maidosta kuin siitä, mitä vauvoille ennen
vanhaankin annettiin. Jos haluaa antaa vauvalle luomumaitoseosta,
kannattaa aina ensin kysyä sellaiselta henkilöltä, joka tuntee
maitoseoksen oikean "reseptin", Penkkilä muistuttaa.
Alle kolmikuisen vauvan maitoseoksessa on puolet vettä ja puolet
luomumaitoa. Seos kiehautetaan. 3-8-kuisen vauvan maitoseokseen 2/3
maitoa ja 1/3 vettä. Yli kahdeksankuinen voi Tukkisen ja Penkkilän
mielestä juoda jo sekoittamatonta luomumaitoa.
–Vuorokauden annoksen voi kiehauttaa kerralla ja säilyttää jääkaapissa.
Pienen vauvan maitoseokseen kannattaa lisätä hieman sokeria. Laktoosia
en kuitenkaan lisäisi, kuten ennen kehotettiin tekemään, Tukkinen
neuvoo.
Monet lapset kärsivät kuivasta ihosta, mikä näkyy esimerkiksi
poskipäiden punotuksena. Tämä saattaa viitata maitotautiin.
Maitoallergia on lisääntynyt rajusti 30 viime vuoden aikana, eli yhtä
kauan kuin maitoa on homogenoitu.
–Tämä on tuskin kuitenkaan ainoa syy allergioiden lisääntymiseen.
Elintapamme ovat muutenkin muuttuneet 30 vuoden aikana. En uskalla
väittää ilman tarkempaa tutkimustietoa, että kaikki Tukkisen ajatukset
ovat totta. Mutta neuvoloissa annetaan paljon pöhkömpiäkin ohjeita,
Penkkilä sanoo.
Monet karjalohjalaiset ovat saaneet avun erilaisiin oireisiinsa
siirtyessään homogenoimattomiin maitotuotteisiin. Karjalohjan
ala-asteella on noin 70 oppilasta, joista kymmenisen prosenttia saa
koulussa luomumaitoa ja maidotonta ruokaa vatsavaivojensa vuoksi.
Vatsavaivat ja heinänuha hellittivät
Karjalohjalainen Marianne Aro on kärsinyt vatsavaivoista murrosiästään
asti. Laktoosi-intoleranssia häneltä ei löydetty, vaikka vaivat
liittyivät selkeästi maidon juomiseen.
–Oireet eivät alkaneet välttämättä heti, vaan viiveellä. Minulla oli
turvotusta, hirveitä ilmavaivoja, ja kovia vatsakipuja. Joelin
odotusaikana oireet pahenivat ja varsinkin yöt menivät vessassa
istuessa. Joelilla oli koliikkia ja ajattelin, että homogenoitujen
maitotuotteiden välttämisestä saattaisi olla apua.
Pikku hiljaa dieetin aloittamisen jälkeen Mariannen vatsavaivat alkoivat
hellittää ja ovat nyt loppuneet. Myös 12-vuotiaana puhjennut heinänuha
on lähes oireeton. Myös Joelin itkut vähenivät. Marianne on yrittänyt
noudattaa dieettiä tunnollisesti, mutta se ei aina ole helppoa.
–Illalla, jos on maha kipeä, voin vain yrittää arvailla, mistä ruoasta
se on tullut. Mutta kokeilemalla oppii.
Lapset, kolmevuotias Joel ja puolitoistavuotias Juliakin saavat oireita
homogenoidusta maidosta.
– Joel saa ripulin. Julia voi hyvin niin
kauan kuin sai pelkkää rintamaitoa. En syönyt homogenoituja maitotuotteita.
Mutta tytön ollessa puolivuotias annoin hänelle Tutteli-kauravelliä,
joka ei sopinut hänelle lainkaan. hän itkeskeli sekä aamu- että
iltavellin jälkeen. Kun aloin tehdä riisivelliä ja -puuroa luomumaitoon,
itkut loppuivat, Marianne Aro kertoo.
Nykyisin molemmat lapset saavat luomumaitoa ja Marianne pyrkii ostamaan
vain homogenoimattomasta maidosta tehtyjä tuotteita.
Annika Sihvosella on kaksi lasta, kaksivuotias Verneri ja 9-kuinen
Oskari. Annikalla on laktoosi-intoleranssi. Hän imetti Oskaria
kolmikuiseksi. Koko imetysajan poika kakkasi kivikovia papanoita –
silloin harvoin kuin sai kakan aikaiseksi. Annika alkoi välttää
homogenoitujen maitotuotteiden käyttöä imetyksen loppuvaiheessa, mistä
olikin apua vauvan ummetukseen.
Äidinmaidonkorvikkeisiin siirryttyään Oskari oksensi rajusti jokaisen
aterian jälkeen. Oksentelu loppui, kun korvike vaihdettiin
luomumaitoseokseen.
–Kerran laivaristeilyllä luomumaito pääsi loppumaan ja lainasin
äidinmaidonkorviketta. Oskari oksensi välittömästi. Hän saa pienestäkin
määrästä vääränlaista ruokaa välittömästi oireita, muun muassa ihottumaa
kaulan seudulle. Ihottuma puhkesi siihen aikaan, kun annoin hänelle
äidinmaidonkorvikkeita. Allergiatestien mukaan hän ei ole millekään
allerginen.
–Voin itsekin juoda luomumaitoa, vaikka siinä onkin laktoosia. Myös
Verneri juo nykyisin luomumaitoa. Hän teki homogenoitua maitoa juotuaan
löysät kakat vaippaan useita kertoja vuorokaudessa, nykyisin vain kerran
tai kaksi. Vernerin kakoista näkeekin heti, milloin hän on saanut
vahingossa homogenoitua maitoa, Annika Sihvonen kertoo.
Rudolf itki aina
Terveydenhoitaja Raija Tukkinen kuvailee farmaseutti Ronja Rautiota
hankalaksi käännytettäväksi. Tämän kun on omien tietojensa varassa ollut
vaikea uskoa, että kaksivuotiaan Rudolfin ongelmat johtuisivat
homogenoitujen maitotuotteiden käytöstä.
–Rudolf on kauan odotettu, toivottu ja rakastettu lapsi, mutta hirveän
hankala. Ensimmäiset neljä kuukautta ajelutin vauvaa öisin autossa,
jotta olisi edes hetken hiljaa. Hän itki aina. Isompana hän makasi
kaiket päivät lattialla ja itki. Hänen ollessaan puolitoistavuotias emme
mieheni kanssa enää jaksaneet, oli pakko saada apua, Ronja kertoo.
–Menimme pojan kanssa Jorvin sairaalaan tutkimuksiin. Diagnoosissa luki
kuitenkin vain, että vaippa-alue on verillä ja vanhemmat ylirasittuneita.
–Maitotaudille on tyypillistä, että ulosteet ärsyttävät ihoa, Tukkinen
huomauttaa. Rudolf kakkasi 4-5 kertaa päivässä mustaa, liejuista
ulostetta, joka tunki vaipasti läpi.
Vanhemmat olivat huolesta suunniltaan ja lopen uupuneita. Viimeisenä
oljenkortenaan he päättivät kokeilla homogenoimattomia maitotuotteita.
–Muutamassa viikossa Rudolfin itkuisuus väheni. Nyt lapseni on täysin
muuttunut Hän on huomattavasti helpompi ja iloisempi kuin ennen. Kakalla
hän käy kerran päivässä. Minun oli kuitenkin vaikea uskoa
terveydenhoitajaa, joten vein pojan keliakiakokeisiin sekä
laktoosirasitukseen. Niistä ei kuitenkaan löytynyt mitään, Ronja kertoo.
Pienikin määrä homogenoitua maitoa aiheuttaa Rudolfille edelleen
ripulin. Puolivuotias Rurik taas saa äidinmaidonkorvikkeesta ummetusta.
–Terveydenhoitaja ja lääkäri kehottavat antamaan pojalle
luomumaitoseosta, mutta pelkään, että hän jäisi tuolloin vaille niitä
tärkeitä vitamiineja, joita äidinmaitokorvikkeisiin on lisätty. Vaikka
Penkkilä sanoo, että hän saa samat vitamiinit monipuolisesta ruoastakin,
minua vielä epäilyttää, Ronja Rautio tunnustaa.
Tiina Komi
(Vauva 10/2000)
Kun karjalohjalainen terveydenhoitaja Raija Tukkinen menee
ruokakauppaan, hän saa olla tosi tarkkana, mitä ostaa.
Maitotuotteiden hyllyjen ääressä hän selaa usein listaa tuotteista,
jotka on tehty homogenoimattomasta maidosta. Ne käyvät, mutta
muutoin maitoa tai maidon ainesosia sisältävät tuotteet joutuu
yleensä jättämään pois.
Useimpien tekemiseen on käytetty homogenoitua maitoa, tai
maitotuotteita ja yksikin vääränlainen nakki tai suklaapalanen tuo
minulle parin päivän mahavaivat.
Tänään ostosten tekeminen on kuitenkin jo helppoa verrattuna
muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen.
–Nyt tiedän varsin tarkoin, mitä voin syödä. Lisäksi ruokavalio on
laajentunut. Voin taas syödä siemeniä, raakoja kasviksia ja
vihanneksia, jopa sipulia ja ruisleipää.
Anne Uotila
(Länsi-Uusimaa 28.6.1999)
Olin aina ollut terve tyttö, vaikka minut olikin tehty pula-ajan tarpeista kohta sodan jälkeen. Kymmenen vuotta sitten sain influenssan jälkitautina korvatulehduksen ja siihen kaksi antibioottikuuria. Sen jälkeen ei mikään palautunut entiselleen, ei edes korva. Vatsa rupesi vaivaamaan oli ilmavaivoja, vatsan turvotusta ja ummetusta ja maito tuntui syntipukilta.
Luulinkin vuosikausia, että vaivojeni syy oli laktoosi-intoleranssi enkä mennyt kokeisiin, kun pelkäsin laktoosirasituksen aiheuttavan ikävät jälkiseuraukset. Käytin hiukan Hyla-tuotteita ja kypsiä juustoja. Jonkin ajan kuluttua tulivat myös rintakivut mukaan kuvaan. Sydänlääkkeitä söin lähes kolme vuotta, kunnes varjoainetutkimuksissa todettiin, ettei mitään sydäntautia ollutkaan. Verenpainekin oli korkea, selkä oireili raskaasti, samoin toinen polvi. Etusormiin kasvoivat nivelrikkokyhmyt. Iho ja silmäluomet kutisivat, kuiva yskä kiusasi etenkin makuulla.
Neljän vuoden kuluttua vaivojeni alkamisen jälkeen vatsa oli tosi huonossa kunnossa. Alkoi olla kipuja kylkikaaren alla, vessassa sai juosta monta kertaa päivässä, ilmavaivat olivat mahtavat. Minulla oli kaikki ärtyvän suolen oireet. Tavallinen viljakaan ei enää sopinut eikä paljon mikään muukaan. Ruoka, jota pystyin käyttämään oli suurin piirtein vauvanruokaa. Tutkimuksissa ei löytynyt mitään.
Syksyllä 1997 sain kuulla Turun yliopistosta, että aikuisillakin voi olla maitoallergiaa eli yliherkkyyttä maidon valkuaiselle. Jätin kaikki maitoa sisältävät tuotteet hyvin tarkkaan pois ja paranin. Siinä vaiheessa tutkittiin laktoosin sietokin, eikä siinä mitään puutteita ollut. Maitoa teki mieli ja moni oli puhunut tilamaidon sopivuudesta, joten päätin kokeilla. Otin tilamaitoa monelta maatilalta ja se sopi. Samoin sopivat kaupan luomumaito, -piimä ja -jogurtti. Aloin soitella meijereille ja muillekin ruuan valmistajille ja sain luetteloita homogenoimattomista tuotteista. Nekin sopivat. Nyt oli tie selvä, ja aloin kokeilla samaa hoitoa myös muihin. Se olikin helppoa, koska toimin pienessä kunnassa terveydenhoitajana ja tunnen ihmiset ja heidän tautinsa.
Ensimmäinen "löytöni" oli keski-ikäinen mies, joka loppujen lopuksi oli lähetetty mielenterveystoimistoon, kun mitkään tutkimukset eivät olleet selittäneet hänen vaivojensa syytä. Muitakin maitotautisia alkoi löytyä tasaista tahtia. Matkan varrella huomasin, että homogenoitu maito näytti olevan myös lasten vatsavaivojen ja atooppisen ihottuman taustalla. Muutamien astmakin helpotti.
Vaiva näytti esiintyvän suvuittain, ja oireiden määrä ja laatu vaihtelivat. Ruoansulatuskanava voi oireilla suusta peräsuoleen. Väliin mahtui närästystä, B 12 -vitamiinin puutosta, huonoa ruoansulatusta, ärtyvää suolta, hiivatautia, suolen haavaumia ja toiminnallisia vaivoja. Ihottuman ja astmaoireiden lisäksi nivelvaivat voivat myös kuulua kuvaan. Melkein kaikilla haastattelemillani reumapotilailla oli ongelmia maidon kanssa.
Hoito on teoriassa helppo, mutta käytännössä miltei mahdoton. Eli pois kaikki ruoka, joka sisältää vähänkin homogenoitua maitoa ja sitähän on melkein missä vain. Pieniä määriä ei tarvitse edes pakkauksessa ilmoittaa. Dieetin opettelu kuitenkin kannattaa, ja itse olen siitä hyvä esimerkki: nykyään minua ei vaivaa mikään, enkä tarvitse mitään lääkkeitä. Nivelrikkokyhmytkin ovat häipyneet.
Niin kuin jokainen voi kuvitella, on unikin muuttunut makeammaksi. Yskä ei kiusaa eikä nahka kutise. Ilmeisesti ärtyneestä suolesta aiheutuneet sydänvaivat ja tykyttelyt ovat muisto vain. Yöpissalla ei tarvitse juosta (tihentynyt virtsaamisen tarve voi kuulua ärtyneen suolen oireisiin) eikä luita kolota. Toiveita asian valkenemiseksi on, ja sitä tutkitaan parhaillaan Turun yliopistossa. Myös valio on käynnistämässä omaa tutkimustaan. Kokemusperäinen näyttö on jo nyt niin vahva, että maidon homogenointi pitäisi välittömästi lopettaa.
Raija Tukkinen
terveydenhoitaja,
Karjalohja
(Uniuutiset 3/2001)